Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Ulkomaat » Keskiverto suomalainen kuluttaa keskimäärin 61 kiloa soijaa vuodessa – suurimman osan tietämättään

WWF Suomi

Keskiverto suomalainen kuluttaa keskimäärin 61 kiloa soijaa vuodessa – suurimman osan tietämättään

Tiedote.
Julkaistu: 19.05.2015 klo 12:43
Julkaisija: WWF Suomi

Jokainen EU-kansalainen kuluttaa keskimäärin 61 kiloa soijaa vuodessa. Suurin osa soijasta päätyy ruokapöytiimme lihan ja kananmunien kautta, niin sanottuna piilosoijana, sillä valtaosa soijasta käytetään eläinten rehuksi. Laajeneva soijan viljely aiheuttaa metsäkatoa etenkin Etelä-Amerikassa.

Soijaa ei löydy vain kasvisyöjien lautasilta, sillä 75 % kaikesta tuotetusta soijasta käytetään eläinten rehuksi. Esimerkiksi 100 gramman kananrinnan tuotantoon käytetään 109 grammaa soijaa; 55 gramman kananmunan tuotantoon puolestaan kuluu 35 grammaa soijaa. Tämä soija on niin sanottua piilosoijaa, joka ei suoraan näy kanaa tai kananmunia ostavalle kuluttajalle. Soijan lisäksi eläintuotannossa kuluu huomattava määrä muuta rehuviljaa.

”Suomalainenkin sika ja kana kasvavat merkittävissä määrin soijan voimalla. Läheskään aina soijan alkuperästä ei ole tietoa. Lihan ja kananmunien kautta tavalliset suomalaiset haukkaavat monien yllätykseksi palasen sademetsää”, kertoo ohjelmapäällikkö Jussi Nikula.

Soijan tuotanto on kasvanut räjähdysmäisesti viimeisen 50 vuoden aikana, ja sillä on ollut merkittäviä ympäristövaikutuksia erityisesti Etelä-Amerikassa. Vastuuton soijan tuotanto aiheuttaa metsäkatoa ja eroosiota sekä heikentää luonnon monimuotoisuutta.

”Suomessa lihan ja kananmunien tuottajat, elintarviketeollisuus ja kauppa ovat ottaneet ensimmäisiä askeleita kohti soijan vastuullisen tuotannon varmistamista, mutta paljon on vielä töitä edessä. Kuluttaja kannustaa parhaiten tätä kehitystä tiedustelemalla aktiivisesti tuottajilta, elintarviketeollisuudelta ja kaupalta soijan alkuperästä ja tuotanto-olosuhteista. RTRS-sertifioitu soija on suositeltava ratkaisu”, sanoo Nikula.

Tiedot soijan kulutuksesta EU-maissa perustuvat WWF:n tilaamaan selvitykseen, jossa ei käsitellä maakohtaisia eroja. Esimerkiksi Suomessa maidon tuotannossa ei juuri käytetä soijaa. ”Maitotuotteiden taakkana on puolestaan suuri hiilijalanjälki”, toteaa Nikula. ”Ympäristön ja terveyden kannalta parasta onkin vaihtaa osa eläintuotteista kasvikunnan tuotteisiin.”

Kuinka paljon sinä syöt soijaa tietämättäsi?

WWF:n julkaisema interaktiivinen infografiikka havainnollistaa kuluttamamme piilosoijan määrää (englanniksi): http://hiddensoy.panda.org/

Lisätiedot:
Jussi Nikula, ohjelmapäällikkö, WWF Suomi, 040 5959002, jussi.nikula@wwf.fi

Mapping the Soy Supply Chain in Europe -selvitys (englanniksi): http://d2ouvy59p0dg6k.cloudfront.net/downloads/mapping_soy_supply_chain_europe_wwf_2015.pdf

WWF Suomi on osa laajaa, kansainvälistä WWF-verkostoa, jolla on toimistoja noin 50 maassa ja toimintaa yli sadassa maassa. Rakennamme tulevaisuuden, jossa ihmiset ja luonto elävät tasapainossa.

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs