Valvontatoimenpiteisiin johtavien työsyrjintätapausten taustalla useimmiten terveydentila tai etninen alkuperä
Sisäasiainministeriön julkaiseman Syrjintä työelämässä -tutkimuksen mukaan terveydentila ja etninen alkuperä ovat kaksi yleisintä työsuojeluviranomaisen valvontatoimenpiteitä aiheuttavaa työsyrjinnän taustalla olevaa tekijää. Suurin osa työsuojelupiirien tietoon tulleista tapauksista ratkaistaan ohjein ja neuvoin ilman varsinaisia valvontatoimenpiteitä.
Tutkimuksessa tarkasteltiin neljän työsuojelupiirin valvontatoimenpideaineistoa ja se on osa laajempaa Syrjinnän seuranta -hanketta. Tutkimuksen aineisto koostuu 198 ilmi tulleesta tapauksesta ajanjaksolla 1.1.2008-31.8.2009, joissa työsyrjintää ilmeni muun muassa irtisanomisena, lomauttamisena, palkkauksessa, työajassa ja työoloissa.
Terveydentilan perusteella tapahtuvassa syrjinnässä oli usein kyse raskaina oleviin naisiin kohdistuvasta työsyrjinnästä sekä työsuhteen laittomasta irtisanomisesta terveydentilan perusteella.
- Terveydentila ja sukupuoleen liittyvät syyt, kuten raskaus, ovat selkeästi tavallisin koettu syrjivä syy Uudenmaan työsuojelupiirin saamissa yhteydenotoissa, sanoo ylitarkastaja Jenny Rintala Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta.
Etnisen alkuperän perusteella tapahtuva syrjintä ilmeni aineistossa maahanmuuttajataustaisiin työntekijöihin kohdistuvana työsyrjintänä. Maahanmuuttajataustaiset henkilöt eivät tutkimuksen perusteella ilmoita itse työsuojeluviranomaisille joutuneensa syrjityksi, vaan etninen syrjintä nousee esiin viranomaisaloitteisen valvonnan yhteydessä. Syrjivänä osapuolena oli usein maahanmuuttajataustaustainen työnantaja.
– Ilmiön taustalla näyttää olevan sekä työnantajien että työntekijöiden tietämättömyyttä Suomen työlainsäädännön vaatimuksista, mutta myös törkeitä hyväksikäyttötapauksia, sanoo tutkija Mikko Joronen Ihmisoikeusliitto ry:stä.
Ihmisoikeusliiton toteuttaman tutkimuksen mukaan suurin osa (91 %) aineiston syrjintätapauksista oli tapahtunut työ- tai virkasuhteen aikana. Vain yhdeksässä prosentissa oli kyse syrjinnästä työhönottotilanteessa.
– Kaikki työhönottoon liittyvä syrjintä ei näy tilastoissa. Moni syrjintää kokenut saattaa ajatella, ettei ilmoittaminen kuitenkaan johda mihinkään ja he hiljaisesti hyväksyvät tapahtuneen. Syrjinnän uhriksi työhönottotilanteessa joutuneet eivät myöskään aina tiedä omia oikeuksiaan tai eivät tiedä, miten asiassa voisi edetä, sanoo Mikko Joronen.
Ikä, vammaisuus tai seksuaalinen suuntautuminen esiintyivät tutkimuksen mukaan syrjintäperusteena vain muutamissa työsuojeluviranomaisen toimenpiteisiin johtaneissa työsyrjintätapauksissa.
Syrjintä työelämässä -tutkimus toteutettiin sisäasiainministeriön koordinoiman syrjinnän seurantaryhmän tilauksena. Seurantaryhmän tehtävänä on kerätä ja analysoida tietoa syrjinnän määrästä, laadusta, syistä ja seurauksista Suomessa. Seurantaryhmän toimintaan osallistuu eri viranomaistahojen, tutkimuslaitosten, kansalaisjärjestöjen, yhdenvertaisuus-, tasa-arvo- ja itsehallintoelinten edustajia.
Lisätietoja tutkimuksesta: tutkija Mikko Joronen, Ihmisoikeusliitto, 09 4155 2540, [email protected]
Lisätietoja syrjinnän seurantaryhmästä: ylitarkastaja Panu Artemjeff, sisäasiainministeriön oikeusyksikkö, 071 878 8286, [email protected]
