Väitös
pe 15.12. klo 12.00, Jyväskylän yliopisto, Seminaarinmäki, Seminarium, S212
FM Maiju Strömmerin suomen kielen väitöskirjan ”Mahdollisuuksien rajoissa: Neksusanalyysi suomen kielen oppimisesta siivoustyössä” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä dosentti Leena Kuure (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Minna Suni (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkielinen.
Strömmerin väitöstutkimus perehtyy siivoojina työskentelevien maahanmuuttajien suomen kielen oppimisen mahdollisuuksiin ja rajoitteisiin. Suomen kielen oppimista ja työllistymistä pidetään tärkeinä askelina aikuisten maahanmuuttajien kotoutumisessa. Maahanmuuttajat työllistyvät yleisimmin Suomessa siivousalalle, ja monen siivoustyötä tekevän tavoitteena on kehittää suomen kielen taitoaan ja edetä oman alan tehtäviin.
Tutkimus osoittaa, että työyhteisöllä on suuri merkitys oppimisessa. Siivousalan kova hintakilpailu näkyy kuitenkin siivoojille työkohteiden ja samalla työyhteisöjen vaihtumisena, mikä vaikeuttaa työyhteisöön integroitumista. Lisäksi siivous on itsenäistä, usein tyhjissä tiloissa tehtävää työtä, joten vuorovaikutus työpäivinä jää helposti vähäiseksi.
– Työpaikka voi olla tärkeä oppimisympäristö, jossa suomen kieltä pääsee harjoittelemaan. Ei voida kuitenkaan ajatella, että työssä kuin työssä ikään kuin automaattisesti oppisi suomea, Strömmer painottaa.
Tämän vuoksi olisi tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että paitsi työpaikoilla myös kotoutumiskoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen kuuluvissa työharjoitteluissa on tarpeeksi mahdollisuuksia ja tukea kielitaidon kehittämiseen.
Suomen käyttäminen työkielenä mahdollistuu joustavilla käytänteillä
Monikielisissä työyhteisöissä olisi hyvä ottaa kielenoppiminen huomioon työtiimien muodostamisessa, koska suomea osaava työpari voi olla suuri apu kielenoppimisessa. Ymmärtämistä voidaan tukea esimerkiksi näyttämällä työtehtävät ja -kohteet konkreettisesti suullisten ohjeiden ohella. Työn organisoimiseen ja ohjeistamiseen tulisi olla tarpeeksi aikaa.
– Myös muita kieliä kuin suomea voidaan ilman muuta käyttää yhteisymmärryksen varmistamiseksi, mutta esimerkiksi pelkän englannin käyttäminen työkielenä ei tietenkään edistä suomen kielen oppimista. Koska siivous on käytännön työtä, suomeksi toimiminen onnistuu ainakin osittain jo alkeistason kielitaidolla, Strömmer sanoo.
Siivoustyöhön sisältyy usein myös kirjallista ja teknologista kielenkäyttöä, kuten ohjeiden ja viestien lukemista ja sähköisten lomakkeiden täyttämistä. Myös kirjallisia ohjeita havainnollistetaan siivousorganisaatioissa esimerkiksi kuvituskuvin, ja perehdytysmateriaalia on saatavilla eri kielillä.
Maahanmuuttajien urapolkuihin tulisi kiinnittää huomiota
Siivoustyöstä oman alan työhön eteneminen saattaa olla vaikeaa etenkin Euroopan ulkopuolelta tuleville maahanmuuttajille.
– Kielitaidon kehittäminenkään ei välttämättä paranna työmarkkina-asemaa, vaan kouluttautuneiden maahanmuuttajien ammattitaito usein sivuutetaan, Strömmer toteaa.
Suorittavan tason työhön jumiutuminen rajoittaa korkeasti kouluttautuneiden maahanmuuttajien mahdollisuuksia panostaa ammatillisen kielitaitonsa kehittämiseen. Tarkoituksenmukaiset koulutus- ja urapolut tukisivat sekä kielenoppimista että kotoutumista. Ammatillisen sisällön ja kielenoppimisen integroiminen on tarkoituksenmukaista. Parasta olisi, jos kieltä pääsisi oppimaan sekä muodollisessa kielikoulutuksessa että arjessa esimerkiksi työpaikalla.
Lisätietoja:
Maiju Strömmer, 040 805 5075, [email protected]
Tiedottaja Anitta Kananen, 040 8054142, [email protected]
Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Humanities numerona 336, 118 s., Jyväskylä 2017, ISSN 1459-4323; 336 (print) ISSN 1459-4331; 336 (PDF); ISBN 978-951-39-7264-6 (print), ISBN 978-951-39-7265-3 (PDF). Sitä saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. 040 805 3825, [email protected]. Pysyvä linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7265-3
Maiju Strömmer kirjoitti ylioppilaaksi Nilsiän lukiosta vuonna 2007. Hän valmistui filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2012 pääaineenaan suomen kieli. Väitöskirjatyön ohessa Strömmer on toiminut osa-aikaisissa opetustehtävissä Jyväskylän yliopiston kielikeskuksessa ja avoimessa yliopistossa. Syyslukukauden 2014 hän oli tutkimusvierailulla King’s College Londonissa. Nykyään hän työskentelee tutkijana Jyväskylän yliopiston kieli- ja viestintätieteiden laitoksessa Suomen akatemian rahoittamassa hankkeessa Cold rush: Dynamics of language and identity in expanding Arctic economics.
Väitöstyö on osa tutkimushanketta Suomi työkielenä: sosiokognitiivinen näkökulma maahanmuuttajien ammatilliseen kielitaitoon (Jyväskylän yliopisto, hankkeen johtaja prof. Minna Suni). Tutkimusta ovat rahoittaneet Emil Aaltosen säätiö, kielentutkimuksen valtakunnallinen tohtorikoulu Langnet, Jyväskylän yliopiston kielten laitos, Nyyssösen säätiö sekä Ella ja Georg Ehrnroothin säätiö.
Jyväskylän yliopisto – tulevaisuuden palveluksessa vuodesta 1863.
Kauniilla puistokampuksellamme sykkii monitieteinen tiedeyliopisto – ihmisläheinen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomispäivänpolttaviin kysymyksiin.
Suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa juuri täältä, vuonna 1863. Siitä lähtien voimanlähteenämme on ollut moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Oppiminen ja opetus, liikunta, luonnontieteet, kielet, kulttuurintutkimus ja informaatioteknologia ovat painoalamme, joissa ajattelemme isosti ja kokeilemme rohkeasti.
Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1