Vaikuttavuusarviot kuntoon ennen alv-korotuksia

Palvelualojen ammattiliiton puheenjohtaja Ann Selin ennakoi kehysriihen arvonlisäverokeskustelun herättävän ristiriitaisia tunnelmia. Pienillä ansiotuloilla elävien kuluttajien toimeentulo kärsii, jos tasaveroluonteisia kulutusveroja nostetaan tuntuvasti. Palvelualojen elinkeinopoliittisesta näkökulmasta tarkasteltuna suurimmat häviäjät olisivat majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä päivittäistavarakauppa.

-    Arvonlisäverotuksen vaikutuksista työllisyyteen, tulonjakoon ja elinkeinopolitiikkaan pitäisi tehdä laajapohjainen selvitys vuoden loppuun mennessä, jotta tietämys arvonlisäverotuksen kaikista vaikutuksista olisi muun muassa tulevien hallitusohjelmaneuvottelijoiden käytössä. Vasta kun vaikutusarviot ovat käytettävistä, on mahdollista ottaa täsmällisesti kantaa siihen, minkälaisella arvonlisäverotuksella on niin työllisyyden ja tulonjaon kuin elinkeinojen toimintaedellytystenkin kannalta tarkoituksenmukaista edetä, esittää Selin.

Valtion Taloudellisen tutkimuskeskuksen ”Kotitalouksille suunnattujen palveluiden arvonlisäverokannan alentaminen”-tutkimukseen perustuen ravintolaruoan arvonlisäveron korottaminen yhdellä prosenttiyksiköllä 14 prosentista 15 prosenttiin vähentäisi ravintolasektorin työllisyyttä 600 työllisellä ja kysyntää 44 miljoonalla eurolla. Nosto nykyisen yleisen arvolisäverokannan tasolle tarkoittaisi peräti 6200 työllisen alenemaa.

Majoitus- ja ravintolapalveluiden kysyntä todennäköisesti laskee lähivuosina heikon taloustilanteen, jo tehtyjen muiden veronkorotusten ja venäläisten matkailijoiden vähentymisen johdosta. Ruplan kurssin kehitys ja epävakaat olosuhteet naapurissamme taittavat voimakkaan venäläisen turismin kasvukauden ja Suomen hintatason nousu kiristäisi matkailualan tilannetta entisestään.

Päivittäistavarakaupassa elintarvikkeiden arvonlisäverotuksen kiristäminen nostaisi luonnollisesti ruokakorin hintaa, mutta myös vaikutukset työllisyyteen ovat merkittävät. Paluu yleiseen 24 prosentin tasoon tarkoittaisi 1900:n negatiivista työllisyysvaikutusta.

-    Arvonlisäverotukseen ei pidä tehdä nykyisessä työllisyystilanteessa korotuksia, koska se heikentäisi joidenkin toimialojen toimintaedellytyksiä kohtuuttomasti ja olisi tulonjaon kannalta ongelmallista.

-    Arvolisäverokannat ovat helppo kohde nopeiden lisätulojen hakemiseen, mutta ei niitä ole alennettu kevyin perustein, vaan esimerkiksi lääkkeiden osalta on pohdittava hyvin tarkkaan, milloin ylittyy raja, jonka jälkeen välttämättömimmätkin lääkkeet jäävät hakematta. Ravintolaruoan arvolisäverotuksella on puolestaan ollut positiiviset vaikutukset työllisyyteen, väkeä ei ole vähennetty siinä suhteessa mitä taloustilanteen kehitys olisi viime vuosien valossa antanut odottaa, toteaa Selin.

Lisätietoja: Ann Selin, puheenjohtaja, puh. 0500 750 405