Kansainvälinen Clean Clothes -kampanja julkaisi tänään raportin, jossa paljastetaan suurille muotiketjuille tuottavien itäeurooppalaisten sekä turkkilaisten vaatetyöntekijöiden olot.
Kokoon kursitut palkat – köyhyyspalkkoja vaatetyöntekijöille Itä-Euroopassa ja Turkissa pohjautuu kattavaan tutkimukseen, jossa haastateltiin yli 300 vaatetyöntekijää kymmenessä maassa Itä-Euroopan alueella ja Turkissa.
Puolet EU:hun tuoduista vaatteista tuleekin Euroopasta
Alue on merkittävä vaateteollisuudelle, sillä noin puolet EU:hun tuotavista vaatteista tuotetaan EU:n ulkopuolisesta Itä-Euroopasta, eli käytännössä entisistä neuvostotasavalloista ja EU:n ulkopuolisista entisistä itäblokin maista.
– Uusin raportti osoittaa jälleen kerran, että yritysten vapaaehtoisuuteen perustuva työolojen ja eettisyyden valvonta ei toimi tai valvontaa ei käytännössä ole. Kroatialainen ammattiliittoaktiivihan kertoo tutkimuksessa, että liittojen kaikki aika menee taisteluun laittomia käytäntöjä vastaan, sanoo TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton puheenjohtaja Timo Vallittu.
– Tunnetut merkkiyhtiöt eivät siis pysty takaamaan edes sitä, että heidän vaatteittensa valmistuksessa noudatettaisiin paikallista lakia. Eivät edes pysty takaamaan edes sitä, että paikallista lakia noudatettaisiin EU:n jäsenmaissa, Vallittu jatkaa.
Suomessa tekstiili- ja vaatetusteollisuuden työntekijät ovat järjestäytyneet TEAMiin. Vallitun viittaus EU-maihin tarkoittaa sitä, että raportissa tutkittujen kymmenen Itä-Euroopan maan joukkoon kuuluivat Bulgaria, Romania, Slovakia ja Kroatia.
– Toinen havainto on se, että Länsi-Euroopan markkinoille, myös Suomeen, tuotetaan itäisen Euroopan maissa vaatteita köyhyysrajan alittavilla palkoilla. Kummassakin tapauksessa isot tilaajayritykset rikkovat sitä YK:ssa hyväksyttyä periaatetta vastaan, että yritysten on selvitettävä ihmisoikeusrikkomukset omassa tuotantoketjussaan ja ryhdyttävä toimiin niiden korjaamiseksi. Laittomat, palkattomat ylityöt ja köyhyysrajan alittavat palkathan ovat tosiasiassa ihmisoikeusrikkomus, Vallittu sanoo.
Halvan tuotannon takapihoja
Raportin mukaan Itä-Euroopan maat toimivat halvan työvoiman takapihoina länsieurooppalaisille vaatebrändeille- ja jälleenmyyjille. Huolimatta vaatetuotannon pitkästä historiasta ja alueen osaavasta työvoimasta, lähes kaikille vaatteita tekeville maksettiin tutkijoiden mukaan köyhyysrajan alittavaa palkkaa, ja monet joutuivat ottamaan toisen työn selviytyäkseen.
Kyseiset työntekijät tekivät vaatteita yrityksille kuten Hugo Boss, Adidas, Zara, H&M ja Benetton. Kansalliset minimipalkat ovat alueella vain 14–36 % elämiseen riittävästä palkasta. Alimmat palkat suhteessa elämiseen riittävään palkkaan löytyvät Bulgariasta, Ukrainasta ja Makedoniasta, ja ylin Kroatiasta.
– Tutkimuksemme osoittaa, että vaatetyöntekijät tekevät Euroopassakin pitkää päivää, eivätkä silti pysty elättämään itseään. Monimutkaisia tuotantoketjuja ei voi käyttää tekosyynä ihmisten perusoikeuksien rikkomiselle. Kun Zaran ja H&M:n kaltaisten brändien voitot jatkavat kriisistä huolimatta kasvuaan, työolosuhteet vaatteita tuottavissa maissa ovat laskeneet etenkin vuosien 2008–9 aikana, sanoo Christina Luginbuhl, yksi raportin kirjoittajista.
Itä-Euroopan ammattiliitot heikkoja
Tutkitun alueen ammattiliitot eivät pysty taistelemaan työntekijöiden oikeuksien puolesta, mikä vaikeuttaa työntekijöiden oloja. Kroatialainen ay-edustaja totesi, ettei liitoilla ole mahdollisuutta neuvotella suurempia palkkoja, sillä kaikki aika menee laittomien käytäntöjen, kuten pitkäaikaisen palkattoman ylityön kitkemiseen.
Kansainvälinen Clean Clothes -kampanja haluaa tyrmätä mielikuvan, jonka mukaan kunnolliset työolosuhteet voidaan taata maksamalla vaatteista enemmän tai tilaamalla ne Euroopasta. Brändien ja jälleenmyyjien on ryhdyttävä konkreettisiin toimenpiteisiin ja osoitettava todellista sitoutumista, jotta kaikki tuotantoketjun työntekijät saavat elämiseen riittävää palkkaa, työkohteestaan huolimatta.
Kansainvälinen Clean Clothes -kampanja sekä tutkitun alueen ammattiliitot ja työntekijät vaativat eurooppalaisia brändejä ja jälleenmyyjiä varmistamaan välittömästi, että työntekijät saavat peruspalkan, joka on (ilman ylitöitä ja bonuksia) vähintään 60 % kansallisesta keskipalkasta. Ostohinnat on määriteltävä siten, että kunnollisten palkkojen maksu on mahdollista.
Kokoon kursitut palkat on osa kansainvälisen Clean Clothes -kampanjan raporttisarjaa, joka pyrkii kertomaan vaatetyöläisten oloista ympäri maailmaa sekä brändien toimenpiteistä työntekijöiden olojen parantamiseksi.
Suomenkielinen tiivistelmä raportista: www.puhtaatvaatteet.fi
Englanninkielinen alkuperäinen raportti osoitteesta: http://www.cleanclothes.org/livingwage/stitched-up
Lisätietoja raportista antavat:
Puheenjohtaja Timo Vallittu, Team Teollisuusalojen ammattiliitto, p. 050 303 9265
Puhtaat vaatteet –verkoston kampanjakoordinaattori Anna Härri, Eettisen kaupan puolesta Eetti ry, p. 044 595 0094
Suomessa Clean Clothes –kampanja perustettiin vuonna 2010 ja se kulkee nimellä Puhtaat vaatteet. Yhteistyöjärjestöjä Suomessa ovat Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK ja Eettisen kaupan puolesta Eetti ry sekä kolme ammattiliittoa: Ammattiliitto Pro, Palvelualojen ammattiliitto PAM sekä Teollisuusalojen ammattiliitto TEAM. Kansainväliseen verkostoon kuuluu 250 organisaatiota 16 Euroopan maasta. Sihteeristö sijaitsee Amsterdamissa.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1