Puolet työnantajista suhtautuu skeptisesti työhyvinvointitoimien vaikuttavuuteen, käy ilmi LähiTapiolan ja Elon teettämästä tutkimuksesta. Moni mieltää työhyvinvoinnin edelleen kapeasti lähinnä vire-tilaisuuksiksi eikä tunnista työyhteisöjen arjen hyvinvointia osaksi kokonaisvaltaista työhyvinvointia.
Vain puolet työnantajista uskoo työhyvinvointiin panostamisen vaikuttavan yrityksen taloudelliseen tulokseen, ja vielä harvempi tunnistaa yhteyden innovaatioihin. Tulos on yllättävä, sillä lukuisten tutkimusten mukaan työhyvinvointitoimilla on selkeä positiivinen vaikutus yrityksen tuottavuuteen sekä työntekijään.
Työhyvinvoinnin kokonaisuuden muodostavat työ ja sen mielekkyys, terveys, turvallisuus ja hyvinvointi. Hyvin monissa yrityksissä työhyvinvointi kuitenkin mielletään vielä kapeasti: lähes puolet työnantajista sanoo sen tarkoittavan virkistäytymistä ja harrastusten tukemista. Vain noin viidennes heistä sanoo sen tarkoittavan avointa viestintää ja mahdollisuutta vaikuttaa omaan työhön. Vain 9 prosenttia vastaajista liittää työhyvinvointitoimiin työolot tai työterveyshuollon.
”Yritysten tietotaso työhyvinvoinnista on vielä monin paikoin matala, ja moni yritys ei koe saavansa oikeanlaisia palveluja sen kehittämiseksi”, LähiTapiolan liiketoimintajohtaja Sari Seppi-Laitinen kommentoi Kilpailukykyä työhyvinvoinnista -tutkimuksen tulosta.
Erityisesti pk-yrityksissä haasteita tunnistaa arjen hyvinvoinnin merkitystä
Vaikka yli 70 prosenttia työntekijöistä kertoo työyhteisönsä ilmapiirin olevan hyvä, on huolestuttavaa, että useampi kuin joka neljäs kuvaa työpaikkansa ilmapiiriä huonoksi.
Työhyvinvoinnin rakentumisessa työntekijät pitävät lähiesimiestä ja etenkin työkavereita paljon merkittävämmässä roolissa kuin yrityksen toimitusjohtajaa ja henkilöstöjohtoa.
Työhyvinvoinnin kehittämispäällikkö Annarita Koli työeläkeyhtiö Elosta kuitenkin huomauttaa, että johto vaikuttaa lopulta paljon hyvinvoinnin rakentumiseen. ”Arkijohtaminen noudattaa yrityskulttuuria, ja linjaukset sekä toimintatavat arkipäivän tilanteisiin tulevat ylimmältä johdolta. Työhyvinvointi kuuluu ylimmän johdon asialistalle”, hän painottaa.
Työyhteisöjen arjen hyvinvoinnissa onkin vielä paljon kehitettävää. Olemme terveempiä kuin koskaan ja työn joustot ovat jo hyvin käytössä, mutta johtaminen ja avoin viestintä, työn organisointi sekä työyhteisö- ja vuorovaikutustaidot vaativat vielä kehittämistä. Arjen hyvinvoinnin tunnistaminen osaksi kokonaisvaltaista työhyvinvointia on tutkimuksen mukaan haaste erityisesti pk-yrityksissä, joissa ei ole omaa henkilöstöpäällikköä.
Monissa avoimissa vastauksissa työntekijät arvioivat työyhteisön johtamis- ja esimiestaidot heikoiksi. Lisäksi esiintyy vielä ongelmia henkilökemioissa tai yksilöiden käyttäytymisessä.
Kehittämistyöhön saatavissa apua
Työhyvinvoinnin kehittämisen tiellä on monia syitä. Työnantajista 35 % on sitä mieltä, että työhyvinvoinnin kehittämiseen ei ole aikaa ja 21 % kokee sen olevan liian kallista. Vain 13 % oli sitä mieltä, että ongelmana on johdon matala sitoutuminen aiheeseen.
Lähes kolmannes vastaajista sanoo, että henkilöstö ei ota vastuuta omasta työhyvinvoinnistaan ja terveydestään. Näkemys voi perustua siihen, että yrityksen työhyvinvointitoimien ulkopuolelle jää noin 4/5 ihmisen kokonaisajankäytöstä. ”Tähän osaan työnantaja harvoin panostaa. Mikäli hyvinvoinnista huolehdittaisiin 24/7, yrityksillä olisi aivan eri lähtökohdat menestyä”, yksikönjohtaja Jarno Mäkinen LähiTapiolasta sanoo.
Hyvinvoinnin kokonaisvaltaista merkitystä ei vielä tunneta hyvin yrityksissä. Työhyvinvoinnilla ei ole vaikutusta vain sairauspoissaolojen ja ennenaikaisten eläkkeiden määrään vaan myös työn tuottavuuteen, asiakastyytyväisyyteen, innovaatioiden syntymiseen ja lopulta yrityksen tulokseen.
Työhyvinvoinnin kehittämiseen ei tarvitse lähteä yksin, sillä konsultointiapua on tarjolla esimerkiksi vakuutus- ja työeläkeyhtiöillä. Vinkkejä löytyy myös esimerkiksi tämän tutkimuksen yhteydessä kootuista työhyvinvoinnin 10 + 1 teesistä.
Lisätiedot:
Liiketoimintajohtaja Sari Seppi-Laitinen, LähiTapiola, puh. 040 772 3940, sähköposti: [email protected]
Yksikönjohtaja Jarno Mäkinen, LähiTapiola, puh. 040 801 8541, sähköposti: [email protected]
Työhyvinvoinnin kehittämispäällikkö Annarita Koli, Työeläkeyhtiö Elo, puh. 040 519 1380, sähköposti: [email protected]
10 + 1 teesiä työhyvinvoinnista
LähiTapiolan ja Elon toteuttamassa Kilpailukykyä työhyvinvoinnista -tutkimuksessa kartoitettiin työhyvinvoinnin kehittämistä suomalaisissa yrityksissä. Työntekijäkyselyyn vastasi 1 193 ja työnantajakyselyyn 867 henkilöä. Tutkimuksen toteutti Aula Research Oy keväällä 2016.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1