Työurien tukemiseen tarvitaan yhteiskunnan yhteisiä toimia

Työurat ja työkyky nousevat nyt vahvasti esiin työelämäkeskusteluissa. Sosiaali- ja terveysministeriön Helsingissä keskiviikkona 3.3.2010 järjestämä Työkyvyn tukeminen työurien pidentämiseksi -kutsuseminaari luotasi keinoja työurien tukemiseksi.

Työurat ja työkyky nousevat nyt vahvasti esiin työelämäkeskusteluissa. Sosiaali- ja terveysministeriön Helsingissä keskiviikkona 3.3.2010 järjestämä Työkyvyn tukeminen työurien pidentämiseksi -kutsuseminaari luotasi keinoja työurien tukemiseksi.

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä korosti, että työuran pidentymiseen vaikuttavat monet tekijät. "Vuoden 2005 eläkeuudistuksen ansiosta eläkkeelle siirrytään vuonna 2025 noin puolitoista vuotta nykyistä myöhemmin. Uusilla esityksillä tulisi löytää keinot, joilla eläkkeellesiirtymisikä nousee vähintään toiset puolitoista vuotta", hän sanoi. "Työurien pidentämisen näkökulmasta työkyvyttömyyden vähentämiseen pitäisi voimakkaasti panostaa", ministeri jatkoi.

Ministeri Hyssälän mukaan työyhteisöissä tulisi olla enemmän tilaa myös osatyökykyisille. "Ihmisten työkyky, voimavarat ja työelämän tarpeet pitää jatkossa pystyä yhdistämään paremmin", hän sanoi.

"Työkykyyn kannattaa investoida pitkäjänteisesti", painotti peruspalveluministeri Paula Risikko puheenvuorossaan. Hänen mukaansa monista hankkeista ja ohjelmista huolimatta Suomessa jäädään eläkkeelle liian varhain, keskimäärin 59,4-vuotiaana. "Lähivuosina työelämä kokee suuren haasteen, kun työvoimaa poistuu suurten ikäluokkien myötä. Samaan aikaan palvelutarve kasvaa, kun väestö ikääntyy. Suurimmin tämä koskettaa sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluja, joiden työntekijöistä jää eläkkeelle noin 185 000 henkilöä vuoteen 2025 mennessä", ministeri sanoi.

Ministeri Risikon mukaan on tärkeää, että työnantaja, työntekijät, työterveyshuolto ja työsuojelu toimivat yhdessä työpaikoilla. "Yhteistyöllä voidaan paremmin ottaa huomioon työntekijöiden edellytyksien ja työn vaatimusten yhteensovittaminen, mikä tukee työkyvyn ylläpitoa. Yhteistyön työpaikoilla tulisi olla sellaista, että se edesauttaisi pitkältä sairaslomalta töihin palaavan työkyvyn palautumista, eikä häntä esimerkiksi odottaisi pino tekemättömiä töitä. Kun yhteistyön tuloksia seurataan ja arvioidaan säännöllisesti, voidaan osoittaa myös toiminnan vaikuttavuus", hän sanoi. "Yhteisistä käytännöistä tuleekin sopia selkeästi työpaikoilla", ministeri jatkoi.

Seminaari kokosi Säätytaloon sosiaali- ja terveyssektorin vaikuttajien lisäksi myös muut hallinnon toimijat ja yhteistyötahot. Tilaisuudessa esiteltiin työelämätyöryhmän (pj. Jukka Ahtela) ehdotukset ja kuultiin, miten kukin hallinnonala on tarttumassa työelämän kehittämishaasteisiin. Puheenvuoroissa ja paneelikeskustelussa nousi esiin, että työkykyä ei edistetä pelkästään sosiaali- ja terveyssektorin toimin, vaan työuria on kehitettävä koko yhteiskunnan laajalla yhteistyöllä.

Lisätiedot

neuvotteleva virkamies Kristiina Mukala, p.
erityisavustaja Annika Saarikko, p. (09) 160 73754
erityisavustaja Anna Manner-Raappana, puh. (09) 160 74157