Tutkimus: Uteliaisuudesta on tullut yritysjohtajien mielestä yhä tärkeämpi taito työelämässä

Suuren irtisanoutumisaallon aikana toteutetusta tutkimuksesta käy ilmi, että yritysjohtajat pitävät uteliaisuutta entistä arvokkaampana taitona organisaatioiden ja henkilökohtaisen kehityksen näkökulmasta. Uteliaisuuden avulla pyritään vastaamaan organisaatioiden nykypäivän suurimpiin haasteisiin, kuten työntekijöiden pysyvyyden ja työtyytyväisyyden parantamiseen sekä innovatiivisempien, yhteistyökykyisempien ja tuottavampien työpaikkojen luomiseen. Tulokset käyvät ilmi maailman johtavan analytiikkayrityksen SASin uudesta [email protected] -raportista, johon haastateltiin maailmanlaajuisesti lähes 2 000 yritysjohtajaa ja analysoitiin LinkedInin tietoja viimeisen vuoden aikana.

SAS Instituten teettämästä tutkimuksesta selviää, että yritysjohtajista 59 % uskoo uteliaan työntekijän tuovan enemmän liiketoiminnallista arvoa yritykselle. Ylipäätään puolet haastatelluista johtajista kokee, että uteliaisuus on nykypäivänä tärkeämpää kuin viisi vuotta sitten.

”Tutkimuksestamme käy ilmi, että uteliaisuus ei ole enää vain kivaa. Sen sijaan siitä on tulossa liiketoiminnan välttämättömyys, joka auttaa yrityksiä vastaamaan kriittisiin haasteisiin ja edistämään innovaatioita. Uteliaisuudesta nähdään olevan erityistä hyötyä organisaatioissa, joissa hyödynnetään paljon dataa digitaalisen muutoksen ja liiketoiminnan vauhdittamiseksi", SASilla markkinointijohtajana toimiva Sari Hofmann kertoo.

Raportissa uteliaisuus määritellään impulssiksi etsiä uutta tietoa ja kokemuksia. Siihen luetaan myös kyky tutkia uusia mahdollisuuksia.

”Uteliaisuutta pitävät erityisen tärkeänä ominaisuutena juuri korkeimmissa johtotehtävissä toimivat”, Hofmann sanoo.

Uteliaisuus näkyy nyt myös LinkedIn-päivityksissä ja työpaikkailmoituksissa

LinkedIn-tietojen mukaan sitoutuminen uteliaisuuden mainitseviin päivityksiin ja artikkeleihin on lisääntynyt 158 ​​% viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

”Uteliaisuus näkyy lisäksi työpaikkailmoituksissa. Uteliaisuuden mainitsevien työpaikkailmoitusten määrä on kasvanut kuluneen vuoden aikana 90 % ja uteliaisuuteen liittyvien taitojen mainitseminen 87 % viime vuoteen verrattuna”, Hofmann kertoo.

Uteliaisuutta arvostetaan valtionhallinnossa ja finanssisektorilla

Eri alojen välillä on eroja uteliaisuuden arvostamisessa.

”Hieman yllättäen, valtionhallinnon johtajat korostavat eniten uteliaisuuden merkitystä. Myös finanssisektorilla ja valmistavassa teollisuudessa uteliaisuus on korkeassa arvossa”, Hofmann toteaa.

Monet uteliaisuuteen liittyvät hyödyt vastaavat suoraan joihinkin keskeisiin liiketoiminnan haasteisiin. Yli puolet kyselyyn vastanneista esimiehistä oli sitä mieltä, että uteliaisuuden arvokkaita etuja ovat tehokkuuden ja tuottavuuden lisääntyminen (62 %), luovempi ajattelu ja luovemmat ratkaisut (62 %), vahvempi yhteistyö ja tiimihenki (58 %) ja ajatusten ja näkemysten monipuolisuus (58 %). Johtajista 52 % uskoo, että uteliaalla työntekijällä on myös muita parempi sitoutuminen työnantajaan ja työtyytyväisyys.

”Uteliaisuuden lisäksi johtajat näkevät tärkeinä työntekijän taitoina tekoälyn ymmärtämisen ja data-analytiikan osaamisen. Henkilökohtaisina ominaisuuksina korostuvat kyky luovaan ajatteluun ja joustavuus”, Hofmann listaa.

Neljä johtajatyyppiä uteliaisuuteen suhtautumisen perusteella

Raportti luokittelee tutkitut yritysjohtajat neljään uteliaisuuteen keskittyvään ryhmään:

• Uteliaat yhteistyöntekijät (25 %): Arvostavat yhteistyötä, etsivät vastauksia; uskovat, että uteliaisuus parantaa suorituskykyä ja työtyytyväisyyttä.
• Joustavat mielipiteenhakijat (29 %): Ottavat haasteet vastaan ​​ja arvostavat muiden mielipiteitä; uskovat, että uteliaisuus edistää joustavuutta ja sopeutumiskykyä epävarmoina aikoina, mutta eivät usko, että uteliaisuus johtaa parempaan tehokkuuteen ja tuottavuuteen.
• Tuottavuuteen keskittyvät johtajat (26 %): Uskovat, että uteliaisuus lisää tehokkuutta ja tuottavuutta sekä vahvistaa yhteistyötä, mutta eivät ole taipuvaisia ​​uskomaan, että se edistää esimerkiksi ajattelun monimuotoisuutta.
• Uteliaisuuden vastaiset johtajat (19 %): Eivät usko, että uteliaisuus lisää suorituskykyä.

Monet organisaatiot kyvyttömiä kehittämään ja hyödyntämään uteliaisuutta

Uteliaisuuden arvo työpaikoilla tunnustetaan kasvavassa määrin, mutta kaikki johtajat eivät kuitenkaan pidä sitä merkittävänä. Monilla organisaatioilla on vaikeuksia edistää ja hyödyntää ominaisuutta tehokkaasti päivittäisessä toiminnassaan.

”Vaikka useimmat kyselyyn osallistuneet johtajat uskovat uteliaisuuden olevan arvokas taito, monet kokevat sen edistämisen ja siihen kannustamisen olevan haastavaa. Yli puolet johtajista myöntää, että he tuntevat vain jonkin verran tai eivät osaa tunnistaa uteliaisuutta työnhakijoissa. Havainnot osoittavat, että uteliaisuuden edut ja organisaatioiden mahdollisuudet hyödyntää sitä poikkeavat toisistaan”, Hofmann pohtii.

Monet organisaatiot ja johtajat epäröivät myös kannustaa työntekijöitä olemaan uteliaita. Moni johtaja pelkää, että uteliaisuuden korostaminen organisaatiossa voi häiritä päätöksentekoa tai johtamista. Osa johtajista uskoo, että uteliaisuus voi lisätä virheiden tai huonojen päätösten riskiä.

”Uteliaisuuden omaksuneet organisaatiot ja johtajat rohkaisevat usein uteliaisuuteen kaikkialla yrityksessä, mukaan lukien työntekijöiden suoritusarvioinnit, koulutus- ja kehittämistoiminnoissaan ja rekrytoinneissa.  Yli puolet heistä harrastaa myös julkisesti uteliaisuutta osoittavien työntekijöiden kehumista”, Hofmann kertoo keinoista edistää uteliaisuutta.

Tutkimus tehtiin elo-syyskuussa ja kyselyyn vastasi 1 973 yrityselämässä toimivaa johtajaa ja päällikköä Euroopassa, Aasiassa ja Etelä- ja Pohjois-Amerikassa. LinkedIn-päivityksiä ja työpaikkailmoituksia tarkasteltiin ajalla 1.7.2019–21.7.2020 sekä 1.8.2020–30.8.2021.

Lisätietoja [email protected] tuloksista on [email protected].

Lisätietoja:

Sari Hofmann, p. 040 7538 294, s-posti: [email protected]