Suomi turvallinen ja varma maa harjoittaa liiketoimintaa
Business Finlandin rahoittaman Made by Finland -selvityksen mukaan ulkomaalaistaustaisista johtajista jopa 95 prosenttia on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että Suomi on turvallinen ja varma maa harjoittaa liiketoimintaa. Selvityksen mukaan suomalaisessa työelämässä koettiin olevan useita selkeitä vahvuuksia, kuten turvallisuus, työympäristö, työtunnit ja kollegat. Haasteina nousivat selkeimmin esiin erikulttuuristen työntekijöiden vahvuuksien hyödyntäminen, kommunikoinnin ja sosiaalisuuden puute sekä kieliosaaminen.
Selvityksen on rahoittanut Business Finland, ja se on toteutettu yhteistyössä Työelämä 2020-hankkeen, Suomalaisen Työn Liiton, Työ- ja elinkeinoministeriön ja Työterveyslaitoksen kesken. Selvityksen tuloksia hyödynnetään houkuteltaessa ulkomaalaisia osaajia ja yrityksiä Suomeen osana Talent Boost -ohjelmaa ja Invest In Finland -toimintoja, kertoo Business Finlandista Elise Ramstad.
Yleisesti Suomea pidetään turvallisena ja varmana maana harjoittaa liiketoimintaa (95 % johtavassa asemassa toimivista vastaajista samaa mieltä väittämän kanssa),työntekijävastaajat ovat hyvin kehittymishakuisia (97 % työntekijöistä pyrkii jatkuvasti kehittämään omia taitojaan ja osaamistaan) ja suomalaisuutta arvostetaan sekä tuotteissa että suunnittelussa (56 % vastaajista kokee hyvin tärkeäksi, että tuote on valmistettu Suomessa). Avoimessa palautteessa suomalaisen työelämän vahvuuksina esiin nousivat erityisesti kollegat, työympäristö, työn ja työajan joustavuus, tasa-arvo ja onnistunut työelämän ja muun elämän tasapaino. Myös sosiaalietuudet ja lomat saivat kiitosta.
Osaamistarinaa tarkasteltaessa reilu 80 % vastaajista oli samaa mieltä siitä, että työntekijöitä pidetään osaavina ja ammattitaitoisina, mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ovat positiiviset sekä uutta teknologiaa hyödynnetään taitavasti. Yhteistyötarinassa vahvuuksiksi hahmottuivat työntekijöiden korkea työmoraali (82 % samaa mieltä) ja työpaikkojen hyvä ilmapiiri (81 % samaa mieltä). Turvallisuustarinan tarkastelussa vastaavia olivat työpaikoilla työskentelyn turvallisuus (87 % samaa mieltä) ja tasa-arvo miesten ja naisten välillä (82 % samaa mieltä).
Kehittämisen varaakin suomalaisessa työelämässä kuitenkin on. Vastauksissa nousee esiin muun muassa se, että eri kulttuureista tulleiden työntekijöiden tasavertaisen kohtelun kokee toteutuvan 61 % vastaajista ja noin puolet (51 % vastaajista) kokee, että työpaikoilla hyödynnetään erilaisista kulttuureista tulevien työntekijöiden vahvuuksia. Avoimessa palautteessa suomalaisen työelämän kehittämispotentiaaleiksi piirtyi työpaikoillakommunikaatio ja sosiaalinen vuorovaikutus (haasteena osin kielitaitovaatimus, osin ihmisten ennakkoluulot ja osaaminen toimia kansainvälisessä ympäristössä). Työnhaussa tällaisina koettiinkielitaitovaatimus, ikä, sisäiset rekrytoinnit sekä koettu eriarvoisuus syntyperäisiin suomalaisiin hakijoihin nähden.Myös palkkaus, määräaikaisuudet ja nollatuntisopimukset nousivat esiin.
Kaikkiaan tulokset kertovat suomalaisen työelämän onnistumisesta niin yleisesti kuin kaikissa kolmessa tarkastellussa työelämätarinassa. Kaikkiaan vastaajista selkeä valtaosa onkin samaa mieltä suomalaista työelämää kuvaavien positiivisten väittämien kanssa (76 % osaamista kuvaavien väittämien kanssa, 78 % yhteistyötä kuvaavien väittämien kanssa ja 78 % turvallisuutta kuvaavien väittämien kanssa).
_______
Innolinkin toteuttamalla Made by Finland -selvityksellä kartoitettiin Suomessa asuvien ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden, opiskelijoiden sekä eri tason johtajien kokemuksia, näkemyksiä ja mielikuvia suomalaisesta työelämästä. Selvitys toteutettiin kesä-syyskuussa 2018. Tiedonkeruussa sovellettiin sähköistä tiedonkeruumetodia, jota tuettiin puhelinhaastatteluin ja syvennettiin laadullisilla videohaastatteluilla. Sähköistä tutkimuskutsua levitettiin verkostojakeluna eri organisaatioissa ympäri Suomen ja vastauksia saatiin kaikkiaan 1085 kappaletta (opiskelijoilta 30 koulutusorganisaatiosta, työntekijöiltä 111 organisaatiosta ja johdolta 59 organisaatiosta). Vastaajista 42 % tuli Euroopasta, 23 % Aasiasta, 13 % Afrikasta/Lähi-Idästä, 11 % Venäjältä ja 9 % Amerikasta. Lähes puolet vastaajista on asunut Suomessa vähintään viisi vuotta. Vastauksia kertyi yli sadasta eri organisaatiosta, mukaan lukien pienyritykset, keskisuuret- ja suuryritykset, julkiset/julkisomisteiset organisaatiot ja koulutusorganisaatiot toiselta asteelta tutkimusyliopistoihin. Muodostuneessa näytteessä vastaajien koulutusaste on merkittävän korkea (kahdella kolmesta on ylempi korkeakoulututkinto). Maahanmuuttajille ei ole helposti määriteltävissä yksiselitteistä demografiaprofiilia eikä tutkimusaineisto sellaisenaan vastaa kaikkien maahanmuuttajien näkemyksiä, vaan tuloksia tulee peilata tutkimuksen vastaajajoukkoon.
_______
Lisätietoja antavat:
Elise Ramstad, Business Finland, sähköposti: [email protected]; p. 050 5577948
Margita Klemetti, Työelämä 2020-hanke, Työ- ja elinkeinoministeriö, sähköposti: [email protected]; p. 029 504 7032
Mikko Ulander, tutkimusjohtaja, Innolink, sähköposti: [email protected]; p.045 358 6815.
Liitteenä myös työsuojeluvalvonnan asiantuntija, Etelä-Suomen aluehallintoviraston tarkastaja Teuvo Sintosen esitys lokakuussa tehdystä kemikaaliturvallisuuden tehovalvontakampanjan tuloksista. Tarkastusten kohteena oli yhteensä 396 työpaikkaa ympäri Suomen. Tulosten mukaan näyttää siltä, että kemikaaliturvallisuus on pienillä suomalaistyöpaikoilla huomattavasti heikommalla tolalla kuin esimerkiksi koneturvallisuus ja tapaturmien torjunta.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1