Testitilassa saa vääntää nappulaa

Fiber-X tarjoaa pilotointiympäristön biotuotehankkeille ja tekee tuotekehitystä haastavilla raaka-aineilla. Laitos vastaa paperialalla niin tutkimus- kuin koulutusvajeeseenkin.

TEKSTI VALTTERI MÖRTTINEN  KUVA VILLE TULKKI 

Fiber-X:n prosessinhoitaja Jonna Junnola ja Operations Manager Pasi Ahonen Lemin
pilottilaitoksella, jossa testataan suurella skaalalla eri kuitumateriaalien ominaisuuksia. 

Ennen kuin Fiber-X Finlandin pääomistaja Heikki Sojakka perusti yhtiökumppaneineen nykyisen yrityksensä, hän pyöritti vastaavanlaista pilottilaitosta Ruotsin Markarydissä. Siellä työskennellessään hän sai asiakaspuhelun paikalliselta yrittäjältä, joka kertoi haluavansa testata hiiltä – ruotsiksi kol – paperikoneessa.

Sojakka toivotti asiakkaan tervetulleeksi ja valmistautui ajamaan paperia, johon on sekoitettu aktiivihiiltä. Testauspäivänä asiakas huristikin laitoksen pihaan peräkärry täynnä kaalia. Sojakan kuulema sana olikin ollut kål. Asiakas halusi siis testata, voisiko kaalia ajaa paperikoneella kääryleiksi.

Aluksi väärinkäsitys aiheutti pienen pysähdyksen, mutta Sojakka tuumi lopulta, että eihän tässä ongelmaa ole. Niinpä koe vietiin loppuun.

Tulos ei varsinaisesti ollut toivottu. Kaalista näet lähti koneessa maku. Mutta tarina on ennen kaikkea oiva osoitus siitä, miten rohkeaa innovointia biotuoteteollisuudessa tehdään ja kuinka erilaisia materiaaleja Fiber-X on tottunut koneeseensa ajamaan.

Erittäin laaja tuoteskaala

Fiber-X on vastikään rakentanut Lappeenrannan lähelle Lemille pilottilaitoksen. Siellä heillä on massankäsittelylaitos ja paperikone, jossa voidaan ajaa valtavalla skaalalla eri kuitumateriaaleja.

Fiber-X:n operations managerina aloittanut paperinvalmistuksen diplomi-insinööri ja ammattiopettaja Pasi Ahonen näkee yrityksen tarjoamassa kuitujen, paperin ja kartongin raaka-ainetutkimuksessa valtavan määrän potentiaalia, sillä Suomessa vastaavanlaisten koelaitosten määrä on viime vuosina romahtanut.

– Metsäteollisuus on isossa murroksessa. Perinteisillä metodeilla toimineet yhtiöt uudistavat tuotteitaan, eli kopio- ja sanomalehtipapereista siirrytään pakkauksiin ja erikoistuotteisiin. Sellainen muutos vaatii todella merkittävästi raaka-ainetutkimusta, jotta tuotteet saadaan myyntikuntoon, ja aika yritysten omilla paperikoneilla on valtavan arvokasta. Siksi yritykset ottavat yhteyttä meihin, Ahonen toteaa. 

Pilotoitavien materiaalien skaala on laaja. Nanosellufilmit, barrier-materiaalit, komposiitit, grafeenipohjaiset tuotteet ja täysin uudentyyppiset kuitukäsittelyt ovat esimerkkejä äärimmäisen haastavista tuotteista, joiden matka pelkistä laboratoriokokeiluista varsinaiseksi kaupalliseksi tuotteeksi vaatii tarkan testausvaiheen, koska ennakkotapauksia, jotka kertoisivat, miten raaka-aineet toimivat tuotannossa, on varsin vähän.

Pilotoinnin lisäksi Fiber-X kehittää tuotteita myös itse. Yritys hyödyntää erityisesti agrokuituja, kuten olkea, pajua ja hamppua, ja tekee erilaisia kuitukäsittelyitä kehittäessään uusia muovia korvaavia materiaaleja.

Koulutusta suoraan asiakkaille

Tutkimuksen lisäksi Fiber-X:n toimintamalli mahdollistaa myös kouluttamisen. Paperiteollisuuden koulutusohjelmien kysyntä ja tarjonta ovat Suomessa kuihtuneet, ja osaajat hupenevat käsiin.

– Vuonna 2005 paperikoneteknologian koulutusohjelma, jossa työskentelin, oli Suomen toiseksi suosituin insinöörikoulutusohjelma. Mutta neljä vuotta myöhemmin, vaikka puolitimme aloituspaikkojen määrän, niin hakijoiden määrä ei riittänyt täyttämään edes niitä, Ahonen kertoo.

Tämän vuoksi paperiteollisuuden työnantajayritykset ovat siirtyneet pitkälti nykymuotoisiin oppisopimuskoulutuksiin. Harvalla yrityksellä kuitenkaan on riittäviä tiloja ja resursseja toteuttamaan kattavasti koulutuksen kaikkia alueita. Fiber-X kykenee vastaamaan myös tähän vajeeseen.

– Kouluttaminen paperitehtaalla on hankalaa. Usein ilman käyttöinsinöörin lupaa mitään koneen asetusarvoa ei saa muuttaa, ettei mene tuote kuralle. Ei siellä silloin noin vain väännetä nappulasta ja katsota, mitä tapahtuu. Meillä saa vääntää nappulasta!