Joka vuosi yritykset ja organisaatiot upottavat miljoonia julkaistujen ohjelmistojen bugien korjaukseen ja polttavat rahan lisäksi asiakkaan ja loppukäyttäjän hermoja. Tuoreessa muistissa on useita julkisen hallinnon toteutuksia, joiden kokonaiskustannuksia oltaisiin voitu leikata merkittävästi kunnollisella testauksella.
Testaajan tehtävä ei ole rikkoa softaa
Ohjelmistotestaaja ei pyri rikkomaan testattavaa softaa keinolla millä hyvänsä, vaan löytää ne heikkoudet, jotka ovat todennäköisimpiä syitä softan kaatumiseen tai huonoon toimintaan. Testaaja on softan viimeinen tulikoe ennen sen päätymistä asiakkaalle, jotta pienetkin viat ehditään löytää - vaaditaanhan autoiltakin törmäystestit ennen niiden myymistä kuluttajille. Ohjelmistojen kohdalla pelissä on harvoin ihmishenkiä, mutta pahimmassa tapauksessa yrityksen koko tulevaisuus. Yritysten tuleekin muistaa, että ohjelmistoja ei tehdä niiden suunnittelijoille, vaan kolmannelle osapuolelle, joka näkee vain jäävuoren huipun - ja onnistuu pahimmillaan silti upottamaan jäävuoren lisäksi yritysmaailman loistoristeilijänkin. Ulkoinen testaus löytää virheet ja heikot lenkit sieltäkin, mistä ohjelmiston tekijä ei niitä osaa edes etsiä. Loppukäyttäjältä saatava palaute on yleensä pelkkä ”järjestelmä ei toimi”, mikä on tuotekehittäjälle täysin arvotonta, eikä auta ratkaisemaan itse ongelmaa. Osaava testaaja puolestaan paitsi paikantaa orastavat ongelmat, myös auttaa niiden korjaamisessa. Liian usein resurssit kuluvat asiakkaiden tyynnyttelyyn ja epätoivoiseen hakuammuntaan, jolloin tuhlataan jälleen kallista työaikaa.
Virheistä oppii, paitsi jos kassa on pohjaton
Niinpä niin, virheistä oppii, sanotaan. Miksi kuitenkin luemme säännöllisesti isojen ohjelmistotuottajien epäonnistumisista, jotka ovat maksaneet miljoonia ja joiden vahinkojen korjaamiseen uppoaa jälleen miljoonia? Julkisessa hallinnossa on tavoiteltu sähköisten palveluiden lisäämistä ja sen myötä kustannussäästöjä jo pitkään, mutta valtiontalouden tarkastusviraston mukaan tässä ei olla onnistuttu vaaditulla tavalla. Esimerkiksi vuonna 2011 käyttöönotetulta Kansalaisen asiointitililtä lähetetyn yhden viestin hinta oli noin 17 euroa ja yhden asiointitilin hinta 30 euroa vuosien 2011–2014 kustannusten perusteella. On helppoa olla jälkiviisas, mutta ohjelmistotestauksen tarkoituksena on luoda pahin mahdollinen skenaario ja ehkäistä sen tapahtuminen etukäteen. Silloin jälkiviisaudelle ei jää sijaa ja kustannussäästöt ovat aidosti saavutettavissa.
Julkaisija: Prove Expertise Oy
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1