Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Työelämä » Teknologiateollisuus haluaa resursseja uudistumiseen ja kasvuun

Teknologiateollisuus ry

Teknologiateollisuus haluaa resursseja uudistumiseen ja kasvuun

Tiedote.
Julkaistu: 25.08.2013 klo 10:00
Julkaisija: Teknologiateollisuus ry

Kilpailukyvyn merkitys, myös hyvinvointivaltion rahoituksessa kannalta, ymmärretään jo laajalti. Kasvun edistäminen ja työllisyyden parantaminen luovat kestävää rahoituspohjaa yhteiskunnan palveluille. Teknologiateollisuus odottaa budjettiriiheltä panostuksia uudistumiseen, kansainvälistymiseen ja työpaikkojen lisäämiseen.

Teknologiateollisuus edellyttää, että hallitus pitää kiinni linjauksestaan, jonka mukaan teollisuudelle aiheutuvien kustannusten tai sääntelyn taakkaa ei lisätä.

- Budjettiriihessä resursseja tulee kohdistaa ensisijaisesti toimenpiteisiin, jotka tukevat vientiteollisuuden uudistumista, pk-yritysten kansainvälistymistä, yritysten innovaatiotoimintaa, kasvuyrittäjyyttä ja korkean jalostusasteen työpaikkojen synnyttämistä, Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen sanoo.

- Ilman näitä toimenpiteitä tavoite 200 000 uuden yksityissektorin työpaikan luomisesta vuoteen 2019 mennessä jää haaveeksi.

- Kehysriihessä keväällä sovittu yritysveroratkaisu yhteisöveron laskuineen on vientiteollisuutta tukevien uudistusten ohella hyvä pohja ensi vuoden budjetille. Tehdyistä kasvua ja uudistumista tukevista päätöksistä on pidettävä kiinni, Turunen jatkaa.

Turunen pelkää, että taloudelliselta käyttöiältään pitkäaikaisten investointien poistojen muutos hyödykekohtaiseksi syö yhteisöveron positiivisen hyödyn. Muutos pakottaa yritykset nopeuttamaan poistojaan, kun nykyisessä taloudellisessa tilanteessa juuri joustoille on tarvetta.

Turunen painottaa, että hallinnollisen taakan lisäämisestä tulisi päästä hallinnollisen taakan vähentämiseen. Näin yrityksille jäisi enemmän resursseja oman toimintansa kehittämiseen.

Ympäristölainsäädäntö vääristää markkinoita

Ns. windfall-verosta on tulossa yleinen voimalaitosvero, jolloin se ei vastaa alkuperäistä tarkoitustaan ja koituu kaikkien veronmaksajien taakaksi turhana lisäverona.

Vientiteollisuuden erityishuolena on Itämeren alueella vuonna 2015 voimaan tuleva rikkidirektiivi. Se aiheuttaa suomalaiselle elinkeinoelämälle noin 600 miljoonan euron vuosittaisen lisäkustannuksen.

- Annamme kilpailijoillemme etumatkan, jota on yritysten omatoimisesti mahdoton saavuttaa. Investointituki LNG-terminaalin rakentamiseen on hyvä alku, mutta rinnalle tarvitaan muita keinoja kuten väylämaksun alennus tai kokonainen poisto, vaatii Turunen.

Kasvuun pitää panostaa nyt

Samalla kun mietitään, mistä voidaan säästää, pitää miettiä, mihin pitää panostaa. Mistä nousevat tulevaisuuden menestyjät?

- Pitkäaikaisen kasvun rahoittamiseksi Suomen Teollisuussijoitusta tulee varautua pääomittamaan vuosittain 30-40 miljoonalla eurolla. Myös Finnveran suorien sijoitusten pääomittamiseen tulee varata vuosittain 5-10 miljoonaa euroa, Turunen painottaa.

On tärkeää, että Tekesin määrärahoja ei pienennetä vaan päinvastoin lisätään. Lisäksi SHOK-yhtiöiden, VTT:n ja Finpron julkinen rahoitus tulee varmistaa myös ensi vuonna.

- Euroopan komission selvityksessä Suomi sijoittui 27 jäsenmaan joukossa sijalle 15 arvioitaessa kyvykkyyttä muuntaa uusin tutkimustieto kaupallisiksi innovaatioiksi. Toteutetut evaluoinnit tarjoavat lähtökohdan julkisen t&k-rahoituksen vaikuttavuuden parantamiselle.

Uusien t&k-rahoituksen instrumenttien luomiselle ei sen sijaan ole tarvetta. Keskusteluissa olleet strategisen tutkimuksen instrumentti tai ammattikorkeakoulujen t&k-toiminnan erillisrahoitus eivät saa Turuselta vihreää valoa.

- Selviä positiivisia talousvaikutuksia voidaan saada hyvitysmaksujärjestelmän kokonaisuudistuksesta, toteaa Turunen.

Osaaminen on investointi tulevaisuuteen

Korkea osaaminen ja yliopistojen rahoituksen varmistaminen pitkäjänteisesti ovat osa kansallisen pääoman kehittämistä.

Yliopistoindeksin jäädyttämisestä ja muista yliopistojen määrärahoihin kohdistuvista leikkauksista tulee luopua ja Aalto-yliopiston lisämääräraha tulee säilyttää nykytasollaan. Aiemmista kehysriihipäätöksistä periytyvä 20 miljoonan euron leikkaus yliopistojen määrärahoihin mitätöisi toteutuessaan kevään kehysriihessä tehdyn erinomaisen päätöksen luopua yliopistoindeksin jäädyttämisestä.

Vientiteollisuuden huoli teknologia-alojen ammatillisen koulutuksen laadusta ja tulevaisuuden ammattiosaajien saatavuudesta on kasvanut.

- Teknologiateollisuus pitää tärkeänä, että ammatillista koulutusta ja sitä koskevaa lainsäädäntöä kehitetään järjestämismuodosta riippumatta kokonaisuutena, jotta koulutus on mahdollista suorittaa joustavasti oppilaitoksessa, oppisopimuksella, näyttötutkintona, työpajassa tai näitä yhdistäen, Turunen toteaa.

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmän kokonaistarkastelu ja uudistaminen tulee käynnistää nopeasti ja kevään 2013 kehysriihessä ammatilliseen koulutukseen esitetyt lisäresurssit tulee toteuttaa. Ammatillisen koulutuksen valtionrahoitus tulee maksaa suoraan koulutuksen järjestäjille.

- Valtiovarainministeriön esitys alentaa konesalien sähköveroa on kannatettava. VM:n ehdotus toiseksi lisätalousarvioksi sisältää hyviä asioita, muun muassa Tekesin ja Finnveran toiminnan tukeminen luovat pohjaa myönteiselle kehitykselle, toteaa Turunen.

Lisätietoja: Toimitusjohtaja Jorma Turunen, puh. 0500 445 444 ja vaikuttamisen ryhmäpäällikkö Sanna Rauhansalo, puh. 050 340 6174,Teknologiateollisuus ry.

 

Suomalaisen teknologiateollisuuden päätoimialat ovat elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus, metallien jalostus, suunnittelu ja konsultointi sekä tietotekniikka-ala. Toimialalla tehdään 80 % koko elinkeinoelämän tutkimus- ja kehitysinvestoinneista. Ala vastaa 55 % Suomen koko viennistä, ja liikevaihdosta yli 70 % kertyy globaaleilta markkinoilta. Teknologiateollisuus ry:n runsaat 1 600 jäsenyritystä edustavat lähes 90 % Suomen koko teknologiateollisuudesta.

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs