Suomalaisten yritysten logistiikkakustannukset muodostavat merkittävän osan bruttokansantuotteestamme. Teollisuudessamme edelleen jatkuva murros sekä teknologian kehittyminen tuovat omat kasvavat haasteensa logistiikan tehokkuudelle tulevaisuudessa.
Teollisuuden ja kaupan logistiikkakustannukset ovat keskimäärin hieman yli 12 prosenttia yritysten liikevaihdosta. Euroina tämä on vuositasolla yli 33 miljardia ja bruttokansantuotteeseen verrattuna noin yhdeksän prosenttia. Meillä kuljetussuoritteet per henkilö ovat eurooppalaisittain suuria, sillä Suomi on laaja ja kokonaan asuttu maa. Lisäksi valtaosa viennistämme suuntautuu merimatkojen taakse.
Rikkidirektiivi on tuomassa satojen miljoonien eurojen lisäkustannukset vientiteollisuudelle. Sen kustannuksia pyritäänkin pienentämään mm. väylämaksujen keventämisellä sekä maantiekuljetusten kokoa suurentamalla. Todennäköisesti tästä syystä ajoneuvoyhdistelmien suurin sallittu paino nousi lokakuun alussa 60 tonnista 76 tonniin varsin nopealla aikataululla.
Viennin viime aikojen vähenemisellä on laajoja vaikutuksia meihin kaikkiin. – Suomalaisen viennin volyymit ovat suurina vaikuttaneet merikuljetusjärjestelmän palvelutasoon. Jos vienti vähenee oleellisesti edelleen, vaikuttaa se negatiivisesti kuljetusten palvelu- ja kustannustasoon sekä viennin että tuonnin osalta, selvittää Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskuksen professori Jarkko Rantala.
Tarvitaan teollisuusstrategia
Kuljetusvirtojen epätasapaino on tyypillistä. Suomessa kuljetetaankin tavaraa etelästä pohjoiseen enemmän kuin toisin päin. Kaivosteollisuuden painopiste on Lapissa ja maan itäisissä osissa. Tämän professori Rantala näkee tasapainottavana asiana. Meillä pitäisi kuitenkin hänen mukaansa vähitellen päättää, ovatko kaivoksemme hyvä vai huono asia. – Maahamme pitäisi luoda teollinen strategia, jotta tunnistettaisiin kansantalouden kannalta oleelliset asiat ja tehdä tämän jälkeen toimenpiteitä tukemaan tätä strategiaa. Infran kehittäminen on yksi näistä.
Arktisten alueiden merkityksen kasvusta puhutaan nyt paljon. Jarkko Rantalan mukaan näiden alueiden luonnonvarojen hyödyntäminen ja tästä aiheutuva kuljetustarve on hieno mahdollisuus myös suomalaisille, vaikka kokonaisuuden kannalta arktisilla alueilla ei vielä ole kovin suurta merkitystä. – Olisi suurta hölmöyttä jäädä tästä kehityksestä ulkopuolelle. Helposti kuitenkin syyllistytään ison pensselin käyttöön ja halutaan erimerkiksi rata Etelä-Suomesta Jäämerelle asti. Kysyisin ensin, miksi se rata tarvitaan, mille liiketoiminnalle ja millaisille tavaravirroille? Jos voidaan osoittaa selkeä tarve ja hyödyt, löytyy rahoituskin helpommin, arvioi Rantala. Hänen mukaansa on perusteetonta uskoa, että Koillisväylää pitkin Aasiasta tulevat laivat purkaisivat lastin Norjan tai Venäjän pohjoisosissa, sillä Keski-Eurooppaan menevät rahdit on edullisinta viedä laivalla perille asti. Pohjoisen alueen tavaravirrat ovat eri asia.
Sähköisen kaupan vaikutus
Nettimyynti alkoi cd-leyvillä ja kirjoilla, joiden osalta on jo siirrytty runsaasti sähköisiin toimituksiin eikä kuljetustarvetta näiltä osin enää ole aiemmassa määrin.
Sähköisen kaupan kasvun eri aloilla on lisännyt tarvetta kaupunkijakelujärjestelmien kehittämiseen. Niitä on tutkittu paljon ja erilaiset ympäristöt ovat pakottaneet luoviin ratkaisuihin esimerkiksi vanhojen kaupunkien kapeiden katujen rajoittaessa kuorma-autoliikennettä. Kotimaassa mm. Itella ja eri pikarahtiyhtiöt ovat kysynnän kasvaessa kehittäneet omia systeemejään, johon kuuluvat mm. markettien pakettiautomaatit ja yhteistyö R-kioskien kanssa. Näin ne pääsevät kuluttajaa lähelle kustannustehokkaasti.
Lisätietoa artikkelista ja yhteydenotot: http://bit.ly/IOXZTa
Julkaisija: Editori.fi
Editori Helsinki Oy - yritysviestinnän asiantuntija
Editori.fi-asiantuntijakanava tuo esille oman alansa asiantuntijat, persoonat ja vaikuttajat. www.editori.fi
Lisätiedot: Valtteri Rantalainen | p. 09 4241 2223 | valtteri.rantalainen(a)editorhelsinki.fi | www.editorhelsinki.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1