Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Työelämä » SuPerin selvitys hoitajien työkuormasta: Lähi- ja perushoitajista 93 % on huolissaan hoidon laadusta

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer

SuPerin selvitys hoitajien työkuormasta: Lähi- ja perushoitajista 93 % on huolissaan hoidon laadusta

Tiedote.
Julkaistu: 09.06.2016 klo 11:30
Julkaisija: Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer


TIEDOTE 9.6.2016                                                                                                 Julkaisuvapaa 

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer julkisti liittokokouksessaan selvityksen lähi- ja perushoitajien työkuormasta. Kyselyyn vastanneista 93 prosenttia on huolissaan hoidon laadusta. Vastaajista 70 prosenttia on harkinnut alanvaihtoa. Yli puolet kyselyyn vastanneista ei ole varma, pystyykö työskentelemään kahden vuoden kuluttua terveytensä puolesta nykyisessä ammatissaan. Lähi- ja perushoitajien kokema työkuorma on kasvanut oleellisesti neljässä vuodessa. Työnsä raskaaksi kokevien määrä on noussut yli viidenneksen. Työntekijöillä on vahva halu tehdä työnsä laadukkaasti asiakkaan parhaaksi, mutta tällä hetkellä siihen ei anneta mahdollisuutta.

Työkuorma sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä kasvatusalalla on kasvanut. Tähän on useita syitä. Sosiaali- ja terveydenhuollossa hoidettavat ovat entistä useammin monisairaita ja raskashoitoisia. Opetustoimessa koulunkäynninohjaajia on vähennetty ja varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja suurennetaan. Taloudellinen taantuma ohjaa säästämään henkilöstökuluissa.

Huoli hoidon laadusta on kasvanut

Kyselyyn vastanneista 93 prosenttia on huolissaan hoidon laadusta. Hoidettaville ei ole riittävästi aikaa eikä heidän yksilöllisiä tarpeitaan pystytä huomioimaan. Vastaajista 70 prosenttia joutuu tekemään vähintään viikoittain asioita, jotka ovat ristiriidassa heidän omien arvojensa kanssa. Huoli hoidon laadusta on kasvanut noin viidenneksen vuodesta 2012.

Lähi- ja perushoitajista 70 prosenttia on harkinnut alan vaihtoa

Vastaajista 70 prosenttia on harkinnut alanvaihtoa. Yli puolet vastaajista ei ole varma, pystyykö työskentelemään kahden vuoden kuluttua terveytensä puolesta nykyisessä ammatissaan. Nousua vuodesta 2012 on noin 20 prosenttia. Noin 70 prosenttia lähi- ja perushoitajista kokee työnsä raskaaksi. Määrä on noussut yli viidenneksellä vuodesta 2012. Suurin syy on riittämätön henkilöstömäärä. Työnantaja pyrkii selviytymään nykyisellä henkilöstömäärällä työmäärästä, joka on kasvanut huomattavasti.

Työväkivalta on lisääntynyt viime vuosina

Lähi- ja perushoitajista 72 prosenttia on havainnut työpaikallaan väkivaltaa tai sen uhkaa viimeisen vuoden aikana. Pääsääntöisesti (94 %) se on tullut asiakkaan taholta. Omakohtaisia kokemuksia väkivallasta tai sen uhasta on viimeisen vuoden sisällä ollut yli 60 prosentilla vastaajista, eniten vammaishuollossa.

Väkivallan yleisyydestä huolimatta siihen ei ole suhtauduttu työturvallisuuslain edellyttämällä vakavuudella. Myös työpaikalla järjestetty jälkihoito väkivallan tai sen uhan kohteeksi joutuneille on epäselvä lähes puolelle vastaajista. Liki kolmannes kertoo, ettei jälkihoitoa ole järjestetty. Valitettavan monen lähi- ja perushoitajan työpaikalla väkivaltatilanteista tehdyt ilmoitukset eivät johda toimenpiteisiin, vaikka työturvallisuuslaki edellyttää tätä työnantajalta. Asenteiden korjaamista tarvitaan edelleen, jotta sosiaali- ja terveys sekä kasvatussektorilla mielletään aidosti, ettei väkivallan kohteeksi joutuminen kuulu kenenkään toimenkuvaan.

Mikä hoidon taso on mahdollinen?

- Säästöpaineiden keskellä toivoisi valtiovallalta ja työnantajilta julkituloa todellisesta tilanteesta, jossa hoitotyön laatua halutaan laskea, SuPerin asiantuntija Sari Erkkilä sanoo. - Olisi rehellistä todeta, että nykyisillä resursseilla ei ole mahdollista antaa yhtä laadukasta hoitoa kuin kymmenen vuotta sitten. Nyt koulutetut hoitajat pyrkivät oman terveytensä kustannuksella samaan laatuun kuin aiemminkin ja siltä heiltä odottavat myös hoidettavat, vanhemmat, omaiset, työnantajat, valtiovalta sekä hoitajat itse.


Kysely toteutettiin tammi-helmikuussa 2016 ja siihen vastasi 1 735 SuPerin jäsentä, jotka työskentelevät sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä kasvatusalalla.

SuPerissa on kaikkiaan lähes 90 000 jäsentä, jotka työskentelevät julkisella ja yksityisellä sektorilla.


Linkki selvitykseen: www.superliitto.fi/viestinta/selvitykset



Lisätietoa:
SuPerin asiantuntija Sari Erkkilä (lisätietoa kyselystä), 050 341 6079
SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola, 050 5275 085

Liitetiedostot

SuPeriin kuuluu lähes 90 000 sosiaali- ja terveydenhuoltoalan koulutettua ammattilaista, jotka työskentelevät julkisella ja yksityisellä sektorilla.

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs