Länsi-Euroopan teknologiateollisuuden työnantajajärjestöjen yhteistyöelimellä (CEEMET) on kolme vahvaa viestiä EU:n komissiolle ja parlamentille. Euroopan kilpailukyvyn edistäminen edellyttää joustavampia työmarkkinoita, avoimempaa vuoropuhelua teollisuuden kanssa ja ennen kaikkea turhan, kuormittavan sääntelyn purkua.
CEEMET:in hallituksen uuden puheenjohtajan Terry Scuolerin mielestä Brysselissä on keskitytty liikaa sääntelyyn miettimättä sen todellisia vaikutuksia. Lopputuloksena on ollut ristiriitaista sääntelyä. Sääntelyn täytäntöönpano eri EU-maissa saattaa myös vaihdella, mikä asettaa jäsenvaltioiden yritykset eriarvoiseen asemaan.
Scuoler peräänkuuluttaa Teknologiateollisuuden sidosryhmälehden Vision haastattelussa EU:n komissiolta johdonmukaisempaa teollisuuspolitiikkaa ja avoimempaa vuoropuhelua teollisuuden kanssa. Silloin syntyy parempia päätöksiä.
Liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen toteaa kolumnissaan Visiossa, että konkreettinen tarve massavalvonnalle on osoittamatta niin kuin sekin, miksi juuri se olisi tehokas keino tyydyttää tuo tarve. Sitten olisi vielä Pursiaisen mielestä osoitettava, että valvonnasta saatava hyöty on syntyvää vahinkoa suurempi. Viestintähallinto on teknologiateollisuuden tavoin avoimille tiedusteluoikeuksille kriittinen.
TEM:in rakennemuutosjohtaja Tapani Mattila pitää Bridge-ohjelmaa kannustavana esimerkkinä yritysten yhteiskuntavastuusta.
Ohjelman tavoitteena oli auttaa Nokialta työnsä menettäneitä työllistymään uusissa tehtävissä tai perustamaan oman yrityksen. Suomessa Bridge koski 5 000 henkilöä. Se synnytti Suomeen yli 400 uutta yritystä, joista 90 prosenttia jatkaa edelleen toimintaansa.
Idea on yksinkertaisen järkevä. Kun yrityksessä on töitä enemmän kuin työntekijät ehtivät tehdä ja toisessa yrityksessä väkeä on liikaa sen hetkiseen tilanteeseen, yritykset voivat lainata työntekijöitä toisilleen.
Visiossa yritykset kertovat, kuinka asioista sovittiin, ja Transtech sai muutamaksi kuukaudeksi Normetin ammattilaista töihinsä. Nykyisin vapaamuotoisessa työvoimaringissä on kymmenen yritystä.
"Paikallisesta sopimisesta hyötyvät niin yritys kuin työntekijätkin – eihän sopimukseen muuten päästäisikään", toteavat Konecranesin. Koillis-Euroopan henkilöstöjohtaja Tommi Laitio, Hyvinkään tehtaan työntekijöiden pääluottamusmies Pasi Karttunen ja ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Ilpo Välimaa Vision haastattelussa.
Aalto-yliopiston hallituksen puheenjohtaja Matti Alahuhta ja Tampereen teknillisen yliopiston hallituksen puheenjohtaja Tero Ojanperä ovat vakuuttuneita, että yliopistoilla on aivan keskeinen rooli suomalaisen hyvinvoinnin rakentamisessa.
Ojanperä painottaa, että Suomessa ei pidä pelätä tehdä välillä radikaaleiltakin kuulostavia rakenteellisia liikkeitä. Ilman niitä me emme pärjää. Kilpailukykyä ei tulla parantamaan kehittämällä lineaarisesti sitä, mitä meillä Suomessa jo on.
Matti Alahuhta ennakoi, että seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana suomalaisella tutkimuksella ja koulutuksella on vielä merkittävästi suurempi vaikutus suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin kehittymiseen kuin kuluneen kahdenkymmenen vuoden aikana.
Vision näköislehti: http://teknologiateollisuus.fi/fi/ajankohtaista/visio-nakoislehti
Teknologiateollisuus ry on elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen edunvalvontajärjestö, joka edistää Suomen keskeisimmän vientialan kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä. Suomalaisen teknologiateollisuuden päätoimialoja ovat elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus, metallien jalostus, suunnittelu ja konsultointi sekä tietotekniikka. Teknologiateollisuus vastaa 50 prosentista Suomen viennistä ja 75 prosentista tutkimus- ja kehitysinvestoinneista. Ala työllistää suoraan lähes 280 000 ja välillisesti noin 700 000 suomalaista. Jatkuvasti kehittyvä ja ajassa elävä teknologiateollisuus luo perustan suomalaiselle hyvinvoinnille.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1