Ruotsin kielen tuntijako- ja varhentamisuudistus on epäonnistunut. Tämä käy ilmi SUKOL ry:n ja Svenska nu -verkoston syys–lokakuussa 2021 teettämästä tutkimuksesta, jossa selvitettiin ruotsin kielen opetusta ja oppimistuloksia uudistusten jälkeen. Tutkija Tero Kurki totesi, että haastatteluaineiston laajuudesta huolimatta vastaukset olivat poikkeuksellisen samansuuntaisia. Voidaan arvioida, että ne kuvaavat hyvin opetushenkilöstön yleisiä näkemyksiä.
Syksyllä 2016 B1-ruotsin opetus varhennettiin 6. luokalle suomenkielisissä peruskouluissa siirtämällä kaksi vuosiviikkotuntia vuosikursseilta 7–9 alakoulun opetukseen. Vain muutama opetuksen järjestäjä kompensoi tuntien siirtämistä lisäämällä tunteja luokkien 7–9 ruotsin opetukseen enemmän kuin valtakunnallinen minimi edellyttää. Suurimmassa osassa kuntia ruotsia opetetaan vain neljä vuosiviikkotuntia koko yläkoulun aikana. Tämä tarkoittaa sitä, että ruotsia on yksi tunti viikossa tai kaikilla luokilla ei ollenkaan.
SUKOLin ja Svenska nun tutkimuksessa lähes 75 % opettajista kritisoi voimakkaasti opetustuntien siirtoa yläkoulusta alakouluun ja yläkoulun vähäisiä opetustunteja uudistuksen jälkeen. Monissa vastauksissa todetaan, että vähäisen tuntimäärän ja jaksojärjestelmän aiheuttamien opetustaukojen takia opetus joudutaan monesti aloittamaan alusta tai se ei etene käytännössä yhtään. Vastausten mukaan yläkoulussa pitäisi olla vähintään kaksi vuosiviikkotuntia jokaisella vuosiluokalla, jotta opetussuunnitelman tavoitteet voitaisiin saavuttaa.
Uudistuksen keskeisimpiä tavoitteita oli oppilaiden motivaation ja asenteen parantaminen ruotsin kieltä kohtaan. Tutkija Tero Kurki kertoo, että tämä ei näytä toteutuneen hyvin. Joissakin vastauksissa viitataan siihen, että vähäisillä tuntimäärillä on vaikea pitää motivaatiota yllä, koska oppilaat eivät koe oppivansa riittävästi, ja tämä vaikuttaa erityisesti lahjakkaisiin ja ahkeriin oppilaisiin.
Jotkut vastaajista kokevat, että kuudennella luokalla on voitu saada positiivinen vaikutus motivaatioon, jos opettaja on ollut pätevä. Alkavan B1-kielen opetusta on kuitenkin osoitettu suurelta osin sellaisille luokanopettajille, joilla ei ole kielen erikoistumisopintoja tai täydennyskoulutusta kielen opettamiseen. Tämä kävi ilmi toisen kyselyn tuloksista, jonka SUKOL toteutti tänä syksynä OAJ:n ja Suomen Luokanopettajien kanssa.
SUKOLin ja Svenska nun teettämään tutkimukseen osallistuneista yläkoulun opettajista puolet toi esiin oppilaiden osaamisen heikentymisen. Lukion opettajista 57 % oli sitä mieltä, että ruotsin osaaminen on huonontunut paljon viimeisen kahden lukuvuoden aikana, ja kolmasosan mielestä osaaminen on huonontunut jonkin verran. Huomioitavaa on, että kenenkään mielestä osaaminen ei ole parantunut.
Heikon ruotsin kielen taidon on todettu vaikeuttavan monien oppilaiden kieliopintoja toisella asteella ja korkeakouluissa. Ruotsin kielen muuttaminen vapaaehtoiseksi ylioppilastutkinnossa vuodesta 2005 asti on myös heikentänyt sen asemaa lukio-opetuksessa ja vähentänyt merkittävästi ylioppilaskokeeseen osallistuvien määrää.
SUKOL ry:n ja Svenska nu -verkoston teettämän tutkimuksen tulosten valossa uuden opetussuunnitelman tuntijako- ja varhentamisuudistuksella ei ole saavutettu kaikkia ruotsin kielen opetukselle asetettuja tavoitteita ja monella osa-alueella on menty jopa huonompaan suuntaan. Erityistä huolta herättää jatko-opinnoissa ja työelämässä ruotsia tarvitsevien peruskielitaito. Oppilaiden tasa-arvoinen asema kieltenopetuksessa vaatii myös opetusresurssien ja opettajien osaamiseen liittyvien toimien tarkoituksenmukaista suunnittelua ja toteutusta: kaikkien kielten, myös toisen kotimaisen kielen, opetuksen täytyisi kuulua koulutetuille kieltenopettajille. Tutkija Tero Kurki toteaa: ”Motivaatiota lisää laadukas, kannustava ja kehittävä opetus, jota on tarjolla riittävästi.”
Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla kyselylomakkeella ja puhelimitse satunnaisesti valittuja 196 yläkoulun ja 60 lukion ruotsin kielen opettajaa eri puolilta Suomea. Haastatteluaineiston vastauksille tehtiin sisällönanalyysi ja kvantitatiivinen analyysi. Kvantitatiivista aineistoa kerättiin myös SUKOLin valtakunnallisen B1-ruotsin kokeen arvosanoista.
Lisätietoja:
Tero Kurki
P. 040 527 8456
Mikael Hiltunen, projektipäällikkö, Svenska nu -verkosto
P. 040 620 6006
Lisätietoja: Outi Vilkuna, p. 0503080022
Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL on pedagoginen järjestö, joka edistää ja kehittää vieraiden kielten opetusta. SUKOLiin kuuluu 35 yhdistystä, 4000 jäsentä.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1