Paikallisen sopimisen salliminen alle yleissitovien työehtosopimusten minimien, työntekijöiden järjestäytymisen heikentäminen ja maahanmuuton lisääminen muodostavat yhdistelmän, joka uhkaa heikentää suomalaista työelämää, PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen sanoi avatessaan SAK:n edustajiston kokouksen.
Säätytalolla hallitusneuvotteluissa käsitellään tällä hetkellä esimerkiksi työperäisen maahanmuuton lisäämiseen ja paikalliseen sopimiseen liittyviä kysymyksiä. Huhujen mukaan myös ammattiliittojen jäsenten verotusta oltaisiin kiristämässä.
SAK:n edustajiston puheenjohtajana Palvelualojen ammattiliiton PAMIn puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen totesi, että kyseessä on turvallisen ja toimivan työelämän kannalta vaarallinen yhdistelmä avatessaan SAK:n edustajiston kokouksen.
Kokoomus on ajanut mallia, jossa paikallista sopimista laajennettaisiin niin, että myös yleissitovien työehtosopimusten vähimmäistasot voitaisiin paikallisesti sopien alittaa.
Rönni-Sällisen mukaan esimerkiksi maahan muuttaneilta ja nuorilta työntekijöiltä puuttuu usein tietoa suomalaisesta työelämästä ja heidän asemansa työmarkkinoilla on heikko.
”Paikallisen sopimisen laajentuessa heistä kuitenkin tulisi sopimisen osapuoli. Näemme jo nyt törkeitä esimerkkejä siitä, miten oikeuksistaan tietämättömiä työntekijöitä hyväksikäytetään” Rönni-Sällinen sanoi.
Hän huomautti, että yleissitovuuden vuoksi työehtosopimuksia noudattavat yritykset, jotka eivät kuulu sopimuksista neuvotteleviin työnantajaliittoihin.
”Työehtosopimusten alittaminen tulisi näin sallituksi yrityksille, joilla ei ole välttämättä takanaan mitään sopimista tukevia rakenteita. Tietoa ja osaamista voi olla hyvin vähän eikä kaikilla valitettavasti ole aina vain hyviä tarkoitusperiäkään”; Rönni-Sällinen sanoi.
Hänestä näyttääkin siltä, että poliitikoilla ja VM:n virkamiehillä ei ole ymmärrystä ammattiliittojen työstä ja sen merkityksestä.
Työehtosopimusten neuvottelemisen lisäksi ammattiliitot neuvovat ja puolustavat jäseniään työsuhdeasioissa. Ammattiliitoilla ja työnantajaliitoilla on myös toimiva systeemi neuvotella työehtosopimusten tulkintariidoista ja muista erimielisyyksistä työpaikkatasolta alkaen. Yleissitovassa eli järjestäytymättömässä kentässä näin ei ole.
”Jos työntekijöiden järjestäytymistä heikennetään ja paikallista sopimista laajennetaan, yhteiskunnalta vaaditaan yhä enemmän neuvontapalveluja, valvontaresursseja ja resursseja myös oikeuslaitokselle, kun työehtojen sopimustoiminta hajoaa ja valvonta työpaikkatasolla heikkenee. Työelämä ja työehdot uhkaavat myös heiketä askel askeleelta, jos kilpailuetua on mahdollista hankkia aina heikommilla työehdoilla”.
”Tällainen kehitys ei ole hyvä työntekijöille, mutta ei myöskään vastuullisesti toimiville yrityksille. Eikä se myöskään ole koko suomalaisen yhteiskunnan etu. Emme me tällaista hyväksy.”
Lisätietoja: PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen puh 050 3780270
Fakta
Palvelualoilla työskentelee yli 40 000 kolmansista maista tullutta työntekijää. Pääkaupunkiseudulla 50 prosenttia kiinteistöpalvelualan työntekijöistä on maahanmuuttajataustaisia. Maahanmuuttajataustainen jäsen osallisena arviolta 50 prosentissa kaikista pääkaupunkiseudulla käsiteltävänä olevista erimielisyystapauksista. PAMissa käsiteltävänä olevista erimielisyysasioista arviolta 70 prosenttia koskee järjestäytymättömien yritysten työntekijöitä. Vuosina 2018-2022 käsiteltävänä lähes 3 000 erimielisyysasiaa,
Lisäksi PAM myöntää noin 100 jäsenelleen vuosittain oikeusavun ja vie asian oikeusistuimen ratkaistavaksi.
Palvelualojen ammattiliitto PAM ry on yksityisillä palvelualoilla työskentelevien ammattiliitto. PAMiin kuuluu 190 000 jäsentä. Suurin osa PAMin jäsenistä työskentelee kaupan alalla, majoitus- ja ravitsemisalalla, kiinteistöpalveluissa tai vartiointialalla. pam.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1