Säännöllinen päivätyö on paras työaikamuoto työn ja muun elämän yhteensovittamisen kannalta, arvioivat palvelualojen työntekijät. Tuoreen tutkimuksen mukaan epäsäännöllinen työ voi estää paitsi vanhemmalta niin myös hänen lapseltaan esimerkiksi säännöllisen harrastuksen.
”Julkisuudessa puhutaan paljon ja huolettomasti 24/7-yhteiskunnasta. Sen mukaisia työaikoja tekevien työntekijöiden kokemus nostaa esiin toisen puolen. Moni työntekijä arvostaakin säännöllistä päivätyötä”, Palvelualojen ammattiliitto PAMin tutkimuspäällikkö Antti Veirto arvioi tuoretta tutkimusta.
PAM tilasi työn ja muun elämän yhteensovittamista koskevan tutkimuksen Repo Work Oy:ltä. Se toteutettiin PAMin jäsenille suunnattuna kyselynä sekä teemahaastatteluina tämän vuoden alkupuolella ennen korona-epidemian puhkeamista.
"Ymmärrettävästi työajan rooli työn ja muun elämän yhteensovittamisessa on merkittävä. Yllättävää oli kuitenkin, miten paljon epäsäännöllinen työaika heikentää mahdollisuuksia yhteensovittaa työtä muuhun elämään. Moni kokee, että elämää ei voi suunnitella muutamaa viikkoa pidemmälle", tutkimusta tehnyt työelämäasiantuntija Jenni Talvitie toteaa.
Kyselyssä säännöllistä arkiaamuvuoroa tekevistä 62 % koki voivansa käyttää aikaansa vähintään jokseenkin hyvin mielekkäisiin asioihin. Vaihtelevaa arkipäivävuoroa tekevistä samoin koki vain 37 %.
Tutkittujen mielestä säännöllinen päivätyö antaa parhaat mahdollisuudet työn ja perheen yhteensovittamiseen, harrastuksiin ja sekä muiden ihmissuhteiden ylläpitämiseen.
Työaika vaikuttaa myös siihen, miten työntekijät jaksavat vapaalla. Esimerkiksi vapaapäivien sijoittelu vaikuttaa palautumiseen ja uneen. Säännöllistä arkityötä tekevillä on kaksi peräkkäistä vapaapäivää joka viikonloppu, mutta vaihtelevaa työaikaa tekevillä vapaat eivät välttämättä sijoitu peräkkäisille päiville.
Lapset joustavat
PAMin jäsenistä 76 prosenttia on naisia ja toimialojen työntekijöistä yli puolet on alle 35-vuotiaita.
”Näin äitienpäivän alla on hyvä huomata, että kun puhumme palvelualojen työntekijöiden mahdollisuudesta työn ja muun elämän yhteensovittamiseen puhumme usein äitien mahdollisuuksista”, Veirto toteaa.
Tutkimuksen mukaan epäsäännöllinen työ ei kuitenkaan vaadi vain sitä tekevää joustamaan työn vaatimusten mukaisesti, vaan perheellisillä koko perhe joustaa. Osa tutkimukseen haastatelluista harmittelee sitä, että lapselle ei muodostu säännöllistä rytmiä, eivätkä työajat salli lapselle säännöllistä harrastusta.
"Erityisesti harrastustoiminta asettaa lapset eriarvoiseen asemaan. Tämä on hätkähdyttävä havainto siitä, kuinka moneen asiaan vanhemman työaika saattaa vaikuttaa", Talvitie arvioi.
Moni tutkituista kertoo, että puolisolla on keskeinen rooli työn ja perheen yhteensovittamisen mahdollistajana. Ja toisinpäin:
”Yksinhuoltajuus yhdistettynä epäsäännöllisiin työaikoihin on tutkimuksen perusteella todella äärimmäisen kuormittava yhdistelmä”, Veirto sanoo.
Vanhemmat kaipaavat yhteiskunnalta parempia palveluja erityisesti alaluokkalaisille, joilla koulupäivät ovat lyhyitä, kerhotoimintaa on tosiasiassa vähän ja loma-ajan ovat pitkiä.
Mahdollisuuksia vaikuttaa
Työntekijöiden mielestä olisi tärkeää, että he pääsisivät itse vaikuttamaan työaikoihinsa ja työvuoroihinsa. Nyt tieto työvuoroista tulee monen mielestä liian myöhään.
Melkein puolet, 42 prosenttia, koki kyselyssä, että heidän vaikutusmahdollisuutensa omiin työvuoroihinsa ja -aikoihinsa ovat huonot tai jokseenkin huonot.
Tutkimus tuokin uutta valoa aiempiin oletuksiin erilaisista työsuhdemuodoista.
”Vuokratyöntekijät kokevat onnistuvansa muita paremmin työn ja muun elämän yhteensovittamisessa. Näin ei ole totuttu ajattelemaan. Ratkaisevaa näyttääkin olevan, että he kykenevät vaikuttamaan muita enemmän työaikoihinsa”, Veirto sanoo.
"Työn ja muun elämän yhteensovittamisen näkökulmasta olisi suositeltavaa, että palvelualoilla edistettäisi työntekijöiden mahdollisuutta vaikuttaa omiin työvuoroihin esimerkikiksi työaika-autonomiaan perustuvalla työaikamallilla tai muilla työntekijälähtöisillä kokeiluilla. Tällä olisi merkittäviä vaikutuksia epäsäännöllistä työaikaa tekevien hyvinvointiin", sanoo Talvitie.
Verkkokysely toteutettiin joulukuussa 2019. Se lähetettiin reilulle 43 000 kaupan, matkailu- ja ravintola-alan sekä turvallisuusalan jäsenelle. Vastauksia saatiin 1954, joten vastausprosentti on 5 prosenttia. Lisäksi helmikuussa pidettiin yhteensä 5 fokusryhmäkeskustelua, joihin osallistui yhteensä 32 jäsentä Pirkanmaalta, Pohjois-Suomesta, Uudeltamaalta ja Varsinais-Suomesta.
Vastaajista naisia oli 78,9 % ja miehiä 20,4 %. Pieni osa (0,7 %) vastasi “muu tai en halua kertoa”. Kyselyä ei lähetetty opiskelija- tai eläkeläisjäsenille.
Liittenä koko tutkimusraportti sekä esittelydiat
Lisätiedot:
PAMin tutkimuspäällikkö Antti Veirto puh. 050 4657501
Repo Work Oy:n työelämäasiantuntija Jenni Talvitie, puh. 044 519 1200
Palvelualojen ammattiliitto PAM ry on yksityisillä palvelualoilla työskentelevien ammattiliitto. PAMiin kuuluu noin 210 000 jäsentä, joista naisia on 80 prosenttia. Suurin osa PAMin jäsenistä työskentelee vähittäiskaupassa, majoitus- ja ravitsemisalalla, kiinteistöpalveluissa tai vartiointialalla. www.pam.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1