Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Työelämä » Palkka kannustamaan hyvästä suorituksesta

Teknologiateollisuus ry

Palkka kannustamaan hyvästä suorituksesta

Tiedote.
Julkaistu: 22.12.2015 klo 10:44
Julkaisija: Teknologiateollisuus ry

Teknologiateollisuus selvitti syksyn 2015 palkantarkistusten toteutumista yrityksissä. Tulokset osoittavat, että työllisyys- ja kasvusopimus ei ole edistänyt paikallista sopimista vaan johti takapakkiin teknologiateollisuudessa. Yritykset haluaisivat käyttää palkkapolitiikkaa aktiivisemmin hyvää suoritusta tukemaan. Liittojen pitää jatkossa tarmokkaammin tukea paikallisten ratkaisujen aitoa toteutumista.

Teknologiateollisuuden kolmivuotisten työehtosopimusten mukaan palkkojen tarkistaminen toteutetaan  ensisijaisesti yrityksen omista lähtökohdista käsin, paikallisesti. Näin palkat vastaavat yrityksen tilannetta ja tarpeita ja samalla voidaan kehittää tuottavuutta. Mallin tavoitteena on myös tukea palkkauksen kannustavuutta ja oikeudenmukaisuutta.

Paikallinen sopiminen ei etene käytännössä

Teknologiateollisuuden syksyn 2015 palkantarkistusten toteutusta koskevan kyselyn tulokset näyttävät paikallisen sopimisen ottaneen takapakkia erityisesti teollisuuden työntekijöiden osalta. Paikallisen ratkaisun saavutti palkantarkistuksen ajankohdan tai toteutustavan osalta vain vähän yli 10 % henkilöstöstä. Luku on selvästi heikoin työllisyys- ja kasvusopimuksen kolmesta palkantarkistuskierroksesta.

- Selvitys osoittaa, että keskitetyt palkkaratkaisut ovat murentaneet sekä yritysten että työntekijöiden mahdollisuutta sopia asioista paikallisesti yritysten ja henkilöstön omien tarpeiden mukaan, Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen pahoittelee. Näin ollen myös monessa teknologiateollisuuden yrityksessä päädyttiin yleiskorotuksiin paikallisten palkkaratkaisujen sijasta.

Yritykset haluavat palkita

Kyselyn ja palkkatilastojen perusteella havaitaan selvästi se, että myös taloudellisesti vaikeina aikoina yrityksissä on tarve palkita työntekijöitä hyvistä työsuorituksista. Suomalainen jäykkä yleiskorotusperinne johtaa työehtosopimuksia korkeampaan työvoimakustannuskehitykseen toisin kuin esimerkiksi Saksassa, kun tes-korotuksia ei pystytä kohdentamaan työpaikoilla. Tämä selittää osaltaan Suomen kustannuskilpailukykyongelmaa.

- Yritys maksaa ensin kaikille yleiskorotukset ja sen päälle tulee vielä muu tarpeellinen palkitseminen, kiteyttää Inkeroinen.

 - Yleiskorotusluonteiset palkankorotukset ovatkin huono asia yritysten oman palkitsemispolitiikan kehittämisen kannalta, Inkeroinen painottaa. Suomessa menetetään tuottavuushyöty, kun työehtosopimukset eivät ota huomioon kannustavuutta ja tavoitteiden saavuttamisesta.

Tilannekuva on sama

Kyselyn tulosten perusteella henkilöstön kanssa käydään hyvin laajasti läpi yrityksen talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanne.

- Kriisitietoisuutta pitäisi siis olla yrityksen kaikilla tasoilla. On hyvin harmillista, että tästä huolimatta paikallisiin ratkaisuihin päädytään niin harvoin, Inkeroinen toteaa.

Inkeroinen kuvaa paikallista sopimista kaksisuuntaiseksi tieksi. Tarkoitus on nimenomaan saada työntekemisen pelisäännöt palvelemaan sekä yrityksen että työntekijöiden etua juuri kyseisessä yrityksessä.

Teknologiateollisuuden työehtosopimukseen vuonna 2013 otettu palkkamalli oli uusi avaus työmarkkinoilla. Sen käytännön toteutus jäi vain ikävästi kesken tällä sopimuskaudella.

Lisätietoja:                                                                                                                                                        
Johtaja, työmarkkinat, Eeva-Liisa Inkeroinen, puh. 0400 894 220
Ryhmäpäällikkö, toimihenkilösopimukset, Jarkko Ruohoniemi, puh. 040 833 9577
Ryhmäpäällikkö, työntekijäsopimukset, Pekka Kärkkäinen, puh. 0400 608 522

 

Teknologiateollisuus ry on elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen edunvalvontajärjestö, joka edistää Suomen keskeisimmän vientialan kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä. Suomalaisen teknologiateollisuuden päätoimialoja ovat elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus, metallien jalostus, suunnittelu ja konsultointi sekä tietotekniikka. Teknologiateollisuus vastaa 50 prosentista Suomen viennistä ja 75 prosentista tutkimus- ja kehitysinvestoinneista. Ala työllistää suoraan noin 280 000 ja välillisesti noin 700 000 suomalaista. Jatkuvasti kehittyvä ja ajassa elävä teknologiateollisuus luo perustan suomalaiselle hyvinvoinnille.

 

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs