Osaavatko yritykset hallita ulkomaalaisten työntekijöiden odotuksia?

Monella ulkomailta Suomeen muuttavalla voi olla jo kokemuksia useammasta maasta. Tällöin onkin helppoa tuudittautua ajatukseen, että koska kokemusta on niin muuttaminen Suomeenkin sujuu ongelmitta. Tämä ei kuitenkaan automaattisesti pidä paikkaansa. Lähtien kielellisistä eroista ja asuntomarkkinoista, jokainen maa on erilainen. Mitä aikaisemmassa vaiheessa kunkin maan erityisyyksien läpikäynti aloitetaan, sitä parempaan lopputulokseen päästään.

Meillä kaikilla on odotuksia tulevaisuuden suhteen: Odotamme lomaltamme aurinkoa tai puuterilunta, uudelta työpaikaltamme haastavia ja mielenkiintoisia tehtäviä, uudelta asuinmaalta kuka mitäkin. Pettymyksen määritelmä on, etteivät odotukset ja toteuma kohtaa. Pettymys johtaa suurempaan riskiin saada fysiologisia ja/tai henkisiä ongelmia. Tämä taas näkyy työntekijän tehokkuudessa. Jo valmiiksi stressaava tilanne, kuten muutto uuteen maahan ja ympäristöön, saa aivan uudet ulottuvuudet, mikäli todellisuus poikkeaa odotuksista. Seurauksena voi olla poissaoloja, kielteistä asennetta ja jopa ennenaikainen kotiinpaluu.

Vaikka uutta potentiaalista ja toivottua tulijaa tuleekin houkutella kaikin käytettävissä olevin keinoin, on oltava varovainen, mitä kaikkea lupaa. Lisäksi on ennen kaikkea kuunneltava, mitä tulijalla on sanottavaan – mitä odotuksia, huolenaiheita ja toiveita hänellä on. On osattava mennä pintaa syvemmälle. On myös osattava ja uskallettava sanoa, kun odotukset eivät ole realistisia.

Kerronpa esimerkin. Asiakkaamme oli muuttanut Espanjasta Suomeen ja halusi asunnon Helsingin keskustasta. Asunnon tuli olla järven rannalla (?), kolmio, ylimmässä kerroksessa, kalustettu ja uusi. Karttaa kun nopeasti katsoo, niin tällaista asuntoahan ei ole, mutta merinäköala oli asiakkaalle hyvä kompromissi. Hän oli ajatellut maksavansa asunnosta 800€. Epärealistista, eikö totta? Kun asiaa ruvettiin käymään tarkemmin läpi, tuli ilmi, ettei muuttajalla ollut ennen työsopimuksen allekirjoittamista lainkaan käsitystä Helsingin vuokratasosta. Hänelle olisi ollut tärkeää tietää etukäteen, mitä realistisesti olisi voinut odottaa. Nyt pudotus odotustasosta todellisuuteen oli raju.

Kaikesta keskusteleminen uuden työntekijän kanssa voi olla haastavaa, sillä työntekijä ei välttämättä ole edes valmis puhumaan työnantajan edustajan kanssa kaikista asioistaan. Omaa tietämättömyyttä ei haluta tuoda esille eikä kasvoja haluta menettää. Tällöin ulkopuolinen paikallinen tukihenkilö on kullanarvoinen. Työnantajasta riippumattomalle toimijalle on helpompi avautua. Erilaisista asioista päästään keskustelemaan ja mahdollisia haasteita ratkomaan jo hyvissä ajoin.

Odotusten hallinnalla saadaan työntekijä tuottavaksi osaksi organisaatiota nopeammin ja hänen sitoutuneisuutensa kasvaa. Ulkomaalaisen työntekijän kohdalla tämä on erityisen tärkeää.