Suomessa todetuista hiv-tartunnoista lähes neljännes (23 %) todetaan joko AIDS-vaiheessa tai lähellä sitä. Myöhään todetut tartunnat osoittavat, etteivät suomalaiset hakeudu riittävän ajoissa hiv-testiin, vaan tartunnat todetaan vuosien kuluttua tartunnan saamisesta. Julkisesta terveydenhuollosta tulee saada hiv-testi, asiakkaan pyytäessä nimettömästi, ilman lääkärin lähetettä sekä myös vieraalla paikkakunnalla. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM 1993) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL 2010) ovat antaneet julkista terveydenhuoltoa koskevan suosituksen hiv-testauksen periaatteista. Suositusten mukainen matalan kynnyksen testaus ja tartuntojen varhainen löytyminen ovat tärkeä osa hivin ennaltaehkäisyä ja hoitoa.
Kartoittaakseen nykyisen testaustilanneen kehittymistä Hiv-tukikeskus toisti vuonna 2009 tehdyn soittokierroksen 130:een julkisen terveydenhuollon terveyskeskukseen ja -asemalle. Soitot toteutettiin lokakuussa 2009 ja marraskuussa 2011. Hiv-tukikeskuksen työntekijät kysyivät toimipisteisiin soittaessaan pääsyä nimettömänä hiv-testiin. Mikäli se ei ollut mahdollista, kysyttiin, mistä nimettömän testin voisi saada.
Edelleen enemmistö terveyskeskuksista ja -asemista (55 %) ei pystynyt tarjoamaan hiv-testausta nimettömänä. Noin joka kymmenennessä puhelussa soittajalle jäi epäselväksi, voiko kyseisessä paikassa saada nimettömän hiv-testin. Kolmannes terveyskeskus tai -asema pystyi tarjoamaan hiv-testiä nimettömänä.(Taulukko 1)
Hoitohenkilöstö kannusti hiv-testiin tulemiseen
Nimettömään hiv-testipyyntöön suhtauduttiin terveyskeskuksissa ja -asemilla ystävällisesti ja auttavaisesti. Nimettömyyden esteenä todettiin useimmiten olevan terveydenhuollon tietojärjestelmä, jonka kuvattiin vaativan henkilötunnuksen laboratoriotestin lähetteen tekemistä varten. Puhelimeen vastanneet julkisen terveydenhuollon henkilöstö rohkaisi soittajaa testiin kertomalla hiv-testien olevan hyvin yleisiä toimipisteessä ja korostivat terveydenhuollon salassapitovelvollisuutta. Isoissa kaupungeissa näyttäisi olevan vaihtelua eri terveysasemien välillä nimettömään testiin pääsyssä. Osalla vastaajista oli käytössään selkeä kaupunkitasoinen oheistus nimettömän hiv-testin tekemisestä, osassa saman kaupungin asemista ei oltu tietoisia ohjeistuksesta ja nimettömään hiv-testiin pääsy evättiin. Monelle vastaajalle pyyntö nimettömään testiin tuli ensimmäistä kertaa, jonka vuoksi asiaan ei osattu vastata. Testiin hakeutumisen syytä ei puheluissa tarvinnut perustella.
Ohjeistusten noudattaminen ja toimintamallit puutteellista
Valtaosa terveyskeskuksen tai -aseman puheluun vastanneista hoitajista ei osannut pyydettäessä ohjata soittajaa muiden palveluiden piiriin nimettömään hiv-testiin. Valtaosa vastaajista kuvasi, etteivät tiedä mistään terveydenhuollon toimipisteestä josta voi saada nimettömän hiv-testin. Joka kymmenes vastaajista ohjasi soittajan Hiv-tukikeskuksen tai Suomen Punaisen Ristin toimipisteisiin ja noin 10 % puheluissa ohjattiin ottamaan yhteyttä keskussairaalan sukupuolitautien poliklinikalle tai yksityiselle lääkäriasemalle.
Hakeudu testiin, jos sinulla on ollut suojaamatonta seksiä henkilön kanssa, jonka hiv-statusta et tiedä
Hiv-tukikeskus muistuttaa hiv-testauksen tärkeydestä. Suomessa arvioidaan olevan jopa 1000 hiv- tartunnastaan tietämätöntä henkilöä. Varhainen testi ja diagnoosi ovat paras alku tehokkaalle hoidolle ja tuelle sekä mahdollisten lisätartuntojen ennaltaehkäisylle. Tehokas hoito merkitsee hiv-positiivisille pidempää, terveempää ja aktiivisempaa elämää. Hiv voi tarttua yhdynnässä ja suuseksissä ilman kondomia, ruiskujen ja neulojen yhteiskäytössä tai veritartuntatilanteissa.
Vapaaehtoisuuteen perustuva ohjaus ja hiv-testaus on lisääntynyt useissa maissa. Tästä huolimatta valtaosa väestöstä on ohjauksen ja tiedon tavoittamattomissa. Testauksen puolesta puhuminen, oikeanlaisen tiedon välittäminen hiv-testauksesta ja oman hiv-statuksen tietämisestä on edellytys onnistuneille ennaltaehkäisy- ja hoito-ohjelmille.
LISÄTIETOJA: toiminnanjohtaja Irma Pahlman, puh. 0207 465 724
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1