Humanistisen, kauppatieteiden ja liiketalouden, tekniikan sekä yhteiskuntatieteellisen alan korkeakoulutus on arvioitu. Koulutusalojen tuottama osaaminen vastaa hyvin työelämän tarpeita, mutta huomiota tulee kiinnittää nykyistä enemmän monikulttuurisuus- ja digitalisaatio-osaamiseen sekä kestävään kehitykseen. Koulutuksen profiloitumisen edellytyksenä on tiivis alojen ja korkeakoulujen välinen yhteistyö. Jatkuvan oppimisen tarpeet haastavat korkeakouluja kehittämään uusia toimintamalleja sekä sisältöjä yhteistyössä työelämän kanssa.
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on tuottanut kokonaiskuvan neljän alan koulutustarjonnan nykytilasta sekä tutkintojen osaamislähtöisyydestä ja työelämärelevanssista. Arvioinnissa tarkasteltiin koulutusalojen vahvuuksia ja kehittämistarpeita sekä kykyä kehittää koulutustarjontaa työelämän osaamisvaatimukset huomioiden. Myös koulutusaloilla toteutettava jatkuvan oppimisen tarjonta sisältyi arviointeihin. Arviointiin osallistuivat lähes kaikki suomalaiset korkeakoulut sekä neljältä koulutusalalta yhteensä 680 tutkinto-ohjelmaa.
Humanistinen ala tuottaa laaja-alaista osaamista – työllistymisvalmiuksia pitää kehittää
Humanistisen koulutusalan arviointi osoitti, että valmistuneiden substanssiosaaminen on vahvaa ja valmistuneiden kyky kokonaisuuksien hahmottamiseen sekä kriittiseen ajatteluun on hyvä.
- Humanistiselta alalta valmistuneet voivat olla ylpeitä osaamisestaan, sillä koulutus tuottaa monipuolista ja laaja-alaista osaamista, joka mahdollistaa joustavuuden työelämässä, toteaa arviointiryhmän puheenjohtaja, professori Riitta Pyykkö.
Alalla on kuitenkin kehitettävää koulutuksen työelämäyhteyksissä. Työelämän vaatimukset tulee ottaa paremmin huomioon koulutuksen suunnittelussa ja opiskelijoiden ohjauksessa. Alalta valmistuneiden työllistyminen on noin 10 % heikompaa kuin esimerkiksi tekniseltä ja kaupalliselta alalta valmistuneilla. Myös osaamisen näkyväksi tekemisen ja sanoittamisen harjoittelun tulee olla systemaattista opintojen alusta lähtien.
- Opiskelijoiden digitalisaatio-osaaminen vaatii parantamista. Lisäksi koulutuksen kansainvälisyyteen pitää kiinnittää enemmän huomiota, toteaa Pyykkö.
Alalla on runsaasti mahdollisuuksia kehittää myös jatkuvan oppimisen tarjontaa. Tulevaisuudessa tarvitaan monipuolista kielitaitoa, monikulttuurisuusosaamista sekä yhteiskunnan muutosten ja historian ymmärtämistä.
Kauppatieteiden ja liiketalouden alalta valmistuneet työllistyvät hyvin – korkeakoulusektoreiden välistä yhteistyötä tulisi kuitenkin tiivistää
Kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutus tuottaa sekä yleisiä työelämävalmiuksia että alan sisällöllistä osaamista. Alan tutkinnoilla on hyvä työelämärelevanssi ja tutkinnon suorittaneet työllistyvät hyvin. Koulutustarjonta on laajaa, eikä arviointiryhmä pidä tarpeellisena koulutuksen laajentamista nykyisestä.
- Kauppatieteiden ja liiketalouden alalla yliopisto- ja ammattikorkeakoulusektorien välistä kansallisen tason yhteistyötä pitää syventää ja systematisoida, toteaa arviointiryhmän puheenjohtaja, emeritus professori Jyrki Wallenius.
Alan koulutusta tarjoavien korkeakoulujen tulee tiivistää vuoropuhelua elinkeinoelämän kanssa jatkuvan oppimisen näkökulmasta. Samalla voidaan merkittävästi rikastuttaa alan jatkuvan oppimisen koulutustarjontaa esimerkiksi vastaamaan työelämän edellyttämiin digitalisaatio-osaamisen haasteisiin.
Wallenius korostaa myös kansainvälisyyden ja monikulttuurisen osaamisen tarpeellisuutta työelämän jatkuvasti globalisoituessa:
- Vaikka kansainvälisyydellä on kiistatta monipuolinen ja merkittävä vaikutus alan koulutustarjontaan, kansainvälisyysosaamisen laajentaminen kohti monikulttuurista työelämäosaamista on tarpeen. Myös kansainvälisiä korkeakouluverkostoja ja kumppanuuksia tulee syventää ja kokeilla rohkeasti uusia toimintatapoja.
Tekniikan korkeakoulutetuilla hyvät ansiot ja työllistyvyys – kansallisena ongelmana alan korkeakoulutuksen heikko vetovoima
Tekniikan korkeakoulutuksen vahvuutena on alan tuottama lisäarvo opiskelijoille, mikä näkyy erityisesti hyvänä työllistyvyytenä ja hyvinä ansioina. Tekniikan korkeakouluyhteisöt ovat myös kansainvälisiä. Ne tarjoavat Suomelle mahdollisuuden olla koulutetun työvoiman maahanmuuton väylä.
- Arvioinnissamme näkyi, että tekniikan alan korkeakoulut ovat yhteiskuntaa rakentava voima. Korkeakouluilla on kykyä ja halua uudistaa työelämää ja itse uudistua, arviointiryhmän puheenjohtaja Anneli Pirttilä iloitsee.
Tekniikan korkeakoulutuksessa profilointia ei ole kuitenkaan tehty riittävästi eikä kansallisella tasolla ole jaettua selkeää näkemystä strategisesta suunnasta tai johtajuutta sen toteuttamisessa. Korkeakoulujen ohjaukseen tulee luoda kannustimia yhteistyöhön ja erikoistumiseen.
Arvioinnin mukaan tekniikan korkeakoulutuksen heikko vetovoima on kansallinen ongelma. Osaavan insinöörikoulutetun työvoiman saatavuus rajoittaa jo nyt yritysten kasvumahdollisuuksia.
- Kohtaanto-ongelman ratkaisemiksi pitää ryhtyä pikaisiin toimenpiteisiin. Tilanteen vakavuudesta kertoo, että kevään 2019 korkeakoulujen yhteishaussa joka viidenteen tekniikan korkeakoulutuksen hakukohteeseen oli vähemmän kuin yksi ensisijainen hakija aloituspaikkaa kohden, toteaa Pirttilä.
Yhteiskuntatieteellisen alan tuottamat työelämävalmiudet vastaavat työnantajien toiveita – opiskelijat kaipaavat opintoihinsa vahvempaa työelämäkytköstä
Yhteiskuntatieteellisen alan opintojen antamat yleiset valmiudet, kuten laaja-alaisuus, analyysi- ja ongelmanratkaisutaidot, vastaavat hyvin työnantajien toiveita.
- Yhteiskuntatietelijöitä pidetään osaavina ja työelämän vaatimukset hyvin täyttävinä työntekijöinä, joilla on hyvät valmiudet toimia monialaisissa ja kansainvälisissä työyhteisöissä sekä alati muuttuvassa työelämässä, kiteyttää arviointiryhmän puheenjohtaja, professori Jussi Kivistö.
Alan opiskelijoilla on kuitenkin haasteita nähdä tutkintojen työelämärelevanssia ja tunnistaa omaa osaamistaan. Opiskelijat kaipaavat enemmän käytännönläheisyyttä alan opintoihin ja vahvempaa työelämäkytköstä. Opinnoissa on tarpeellista kirkastaa tutkinnon opiskelijalle tuottama osaaminen ja tukea paremmin opiskelijoiden oman osaamisen tunnistamista.
- Koulutustarpeiden ennakoinnissa tutkintokoulutusta ja jatkuvaa oppimista tulee tarkastella kokonaisuutena. Tämä integraatio helpottaisi tutkintokoulutuksen ja jatkuvan oppimisen välisen työnjaon, roolituksen ja toteutusmuotojen kehittämistä, suosittelee Kivistö.
Koulutuksen profiloituminen vähäistä – perusrahoitusmalli ei kannusta korkeakouluja yhteistyöhön ja poisvalintoihin
Koulutuksen profiloitumista ei millään arvioidulla koulutusalalla ole juurikaan tapahtunut. Yhtenä syynä tähän voidaan pitää korkeakoulujen perusrahoitusmallia, joka ei kannusta korkeakouluja yhteistyöhön tai strategisiin poisvalintoihin. Korkeakoulut ovatkin olleet varovaisia tekemään toimenpiteitä, jotka merkitsisivät koulutusalojen lakkauttamista tai siirtoa toiseen korkeakouluun. Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjausmuotojen vaikutusta pidettiin vahvana, mutta ei aina tarkoituksenmukaisena.
Korkeakoulujen välistä yhteistyötä tulee lisätä eri alojen koulutustarjonnan ja koulutuksen kehittämiseksi. Kehitystyötä tulee suunnata olemassa olevien verkostojen parempaan hyödyntämiseen, opetushenkilöstön verkostoitumisen lisäämiseen sekä verkko-opetuksen, sivuaineyhteistyön ja ristiinopiskelun helpottamiseen.
Julkistamistilaisuus
Koulutusala-arviointien tulokset julkaistaan torstaina 23.1.2020 klo 12.00–16.00 Paasitornissa Helsingissä. Median edustajien ilmoittautuminen ja julkaisupyynnöt viimeistään ti 21.1.2020 kello 16.00: arviointiasiantuntija Mira Huusko p. 029 533 5565, [email protected].
Lisätietoja ja haastattelupyynnöt
Ohjausryhmän puheenjohtaja: professori Riitta Pyykkö, p. 050 430 4845, [email protected]
Humanistinen ala: arviointiryhmän puheenjohtaja professori Riitta Pyykkö, p. 050 430 4845, [email protected] ja arviointiasiantuntija Mira Huusko, p. 029 533 5565, [email protected]
Kauppatieteet ja liiketalous: arviointiryhmän puheenjohtaja professori emeritus Jyrki Wallenius,
p. 040 3538 100, [email protected] ja arviointiasiantuntija Kirsi Mustonen, p. 029 533 5515, [email protected]
Tekniikka: arviointiryhmän puheenjohtaja TkT Anneli Pirttilä, p. 040 766 4807, [email protected] ja arviointiasiantuntija Otto Leppänen, p. 029 533 5573, [email protected]
Yhteiskuntatieteet: arviointiryhmän puheenjohtaja professori Jussi Kivistö, p. 050 4211 070, [email protected] ja arviointiasiantuntija Mirella Nordblad, p. 029 533 5541, [email protected].
Julkaisut
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus on itsenäinen viranomainen, joka vastaa opetuksen ja koulutuksen kansallisesta arvioinnista. Arviointikeskuksen toimiala kattaa koko koulutusjärjestelmän varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen.
Arviointien avulla kehitetään koulutusta, tuetaan oppimista sekä tuotetaan tietoa päätöksentekoon ja kansainväliseen vertailuun. Karvin verkkosivut: https://karvi.fi/.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1