Muutama kuukausi sitten kävin elämäni toisen kehityskeskustelun työssäni. Meillä on näitä jokaisella muutama vuodessa ja vasta alle kolme vuotta talossa olleena odotin tätä innolla. Vaikka takanani oli jo yksi vastaavanlainen keskustelu, en osannut olla jännittämättä. Jännityksen ja innostuksen sekaisista tunteista huolimatta arvioitava työvuoroni meni mielestäni hyvin.
Ensimmäisen ja toisen kehityskeskustelun välillä oli huima ero ja osasyynä on tietysti eri arvioijat. Yllätyksenä huomasin keskustelun kääntyvät aivan päinvastaiseen suuntaan kuin olin odottanut. Kolauksena itselleni sain palautetta asiakaspalvelustani, jonka puheen perusteella koin olleen heikkolaatuista arvioijan mielestä. Harmikseni en saanut kuitenkaan mitään eväitä millä voisin tulevaisuudessa parantaa suoritustani tai esimerkkejä siitä, mitkä asiat olivat muodostaneet ko. mielipiteen.
Tämän pohjalta jäin miettimään hyvää esimies työtä sekä kehityskeskusteluiden ja siitä kerättävän datan oikeellisuutta. Jos yhden kehityskeskustelun arvioijan ja arvioitavan kemiat eivät kohtaa ja toisen kanssa kohtaavat, voiko näiden yhteenvedosta saada täysin oikeellista tulosta?
Olen pitänyt itseäni hyvänä palautteen vastaanottajana sekä kuulen mielelläni kehittävää kritiikkiä, jotta voisin olla parempi. Keskustelussa huomasin kuitenkin olevan eri mieltä ja yllätykseksi huomasin olevani ehkä jopa liian jyrkkä negatiivisen palautteen vastaanottamiselle.
Tilanne tuntui olevan alkuun täysi umpikuja minulle. Miten voisin kehittyä jossain, jossa koen olevani hyvä? Koskaanhan meistä kenestäkään ei tule valmista, mutta yksinään tehty ajatustyöskentely oli haasteellista.
Muutaman päivän, kun olin sulatellut asiaa ja miettinyt omia toimintamallejani töissä, huomasin löytäväni mahdollisia parannuksen paikkoja, vaikken täysin vieläkään päässyt samaan tulokseen arvioijani kanssa.
Monella muullakin on varmasti hankaluuksia ottaa negatiivista palautetta vastaan asioista, joissa kokee olevansa hyvä. Tässä näen hyvän esimies työn astuvat kuvaan ja ammattimaisesti sekä rakentavasti esimiehen osaavan lähteä purkamaan sekä käsittelemään vahvoja näkemyseroja. Tilanteeseen olisin kaivannut myös konkreettisia esimerkkejä, missä saattoi mennä vikaan ja miten itseäni voisin parantaa. Jos halutaan antaa kehittävää kritiikkiä, muttei anneta eväitä kasvamiseen, muuttuu se vain kritiikiksi.
Vaikka kehityskeskusteluni oli haastava, löysimme molemmat toivottavasti itsestämme kehittämisen ja kasvamisen kohteita. Loppupeleissä siis keskustelu tuotti tarkoitetun tuloksen, ainakin osittain.
Annamme liian vähän palautetta toisillemme, niin hyvää kuin kehittävää ja ainut väylä tähän ei tulisi olla kehityskeskustelut. Varsinkin palaute, jonka on tarkoitus auttaa toista ja palvella yritystä on suomalaiselle varsin vaikea saada sanoiksi. Tällä kuin palautteen vastaanottamisen osa-alueella meillä kaikilla on varmasti työn sarkaa. Kuten minulla itselläni.
Mira Vanhanen
Matkailualalta valmistunut, ravintola-alaan rakastunut ja nykyisin lentoemäntänä työskentelevä monityöurabloggari.
Olemme 30 vuotta toimialaa kehittänyt, yksi Suomen johtavista henkilöstöpalvelualan yrityksistä. Henkilöstövuokraus ja rekrytointi kaikille toimialoille on ydinosaamistamme. Tarjosimme työtä ja toimeentuloa vuonna 2017 noin 4 000 asiakasyrityksen palveluksessa yli 16 000 henkilölle 37 paikkakunnalla Suomessa. Perheyrityksenä aloittanut VMP on nykyään osa VMP Oyj – konsernia, joka on listattu Helsingin pörssin First North-listalle.
VMP-konserni on suomalainen henkilöstöpalveluyritys, joka tarjoaa kokonaisvaltaisen valikoiman henkilöstövuokrauksen, rekrytoinnin ja organisaation kehittämisen sekä itsensätyöllistämisen palveluita. VMP:n tehtävänä on auttaa yrityksiä ja ihmisiä menestymään muuttuvassa työelämässä. VMP palvelee asiakkaitaan Suomen lisäksi Ruotsissa ja sillä on rekrytointipiste Romaniassa. VMP-konserniin kuuluvat VMP Varamiespalvelu-, Enjoy-, Staffplus-, Personnel-, Eezy-, Voima-ja Alina-brändit.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1