Mitä ihannejohtajalta odotetaan? -tutkimus on jatkoa MPS-Yhtiöiden toteuttamille vuosittaisille suomalaista johtamista kartoittaville tutkimuksille.

Tutkimuksemme paljastaa johtajiin kohdistettuja odotuksia, johtajien suhtautumista sosiaaliseen mediaan sekä johtamisen taustalla vaikuttavia motivaatiotekijöitä. Selvitimme johtajien omien kokemusten lisäksi, mitä johtajan ympäristö heiltä odottaa ja löytyykö odotuksissa ristiriitaisuuksia.

Millainen johtaja haluaa olla, ei useinkaan välity muille

Kolme ominaisuutta nousi kärkeen johtajien omissa kokemuksissa heihin kohdistuviin odotuksiin. Johtajat kokevat, että heiltä odotetaan oikeudenmukaisuutta ja reiluutta, kommunikoivaa ja keskustelevaa tyyliä sekä ihmiskeskeisyyttä. Muilta kuin johtajilta kysyttäessä, järjestys oli kolmen kärjen osalta sama.

Kun työntekijältä kysytään, minkälaisia heidän johtajansa oikeasti ovat, vain harva (14 %) kokee johdon oikeudenmukaisena ja reiluna ja vain joka viides pitää heitä ihmiskeskeisinä. Parhaiten todellisuutta vastaa johtajien keskusteleva ja kommunikoiva ominaisuus – siitä on samaa mieltä 29 % työntekijöistä.

Johtajat haluaisivat olla oikeudenmukaisia ja visionäärejä, mutta muut eivät sitä näe

Johtajat itse haluavat olla oikeudenmukaisia sekä inspiroivia visionäärejä, kun muista vastaajista valitettavan harva näki heidän olevan sellaisia. Johtajat nähdään muiden silmin itsevarmoina, päättäväisinä sekä kovat tavoitteet asettavina.

 ”Johtajat yliarvioivat omaa ihmisten johtamisen taitoaan rankasti. Menestyvimmät johtajat ovat jo hoksanneet, että sosiaaliset taidot ovat johtamisen uusi kova osaaminen. Tutkimus kertoo, että osallistavalla ja voimaannuttavalla johtajuudella on yhä matkaa tehtävänä”, kommentoi Elina Koskela, MPS-Yhtiöiden toimitusjohtaja.

Joka kolmas johtaja kokee sosiaalisen median kiusallisena

Johtajat käyttävät keskimäärin 1 tunnin ja 42 minuuttia sosiaalisen median sisällön tuotantoon viikossa. Puolet johtajista haluaisi käyttää vielä enemmän aikaa ja noin puolet pitää käyttämäänsä aikaa sopivana.

Käytetyn ajan kanssa vaikuttaisi korreloivan kaksi ominaisuutta - mitä pitempään on johtajana toiminut tai mitä useammin pohtii omaa johtamistyyliään, sitä enemmän hän keskimäärin käyttää aikaa sosiaalisen median sisällön tuotantoon.

Noin 15 % johtajista mieltää sisällön tuottamisen sosiaalisen mediaan olevan ajanhukkaa, mutta selvä enemmistö (70 %) uskoo sen tuottavan tulosta. Noin kolmannes johtajista kokee sosiaalisen median kiusallisena ja vaivaannuttavana, mutta toisaalta melkein puolet kokee sen mielekkäänä ja luonnollisena. Kolmannesta johtajista sosiaalinen media stressaa sekä kuormittaa, mutta reilu kolmannes pitää sitä innostavana ja energisoivana.

Suosituin syy sosiaaliseen mediaan panostamisessa oli niin henkilökohtaisen kuin edustamansa yrityksen tunnettuuden parantaminen. Moni vastanneista kertoo tietoisesti rakentavansa omaa henkilöbrändiä ja asiantuntijuutta. Johtajista myös yli 90 % kokee, että heidän tulee edustaa ja toimia edustamansa yrityksensä kasvoina.

Johtajia motivoi eniten vaikuttaminen ja vain vähän elämän tasapaino

Työn motivaatiotekijöistä kysyttäessä tutkimuksesta selviää erot johtajien ja työntekijöiden motivaation lähteissä.

Kaikista johtajavastaajista 56 % oli sitä mieltä, että parasta johtamisessa on mahdollisuus vaikuttaa ja käyttää päätösvaltaa. Työntekijöitä motivoi sen sijaan selvästi eniten oman osaamisen kehittäminen (56 %). Toiseksi eniten työntekijöitä motivoi mahdollisuus työn ja vapaa-ajan yhteensovittamiseen (41 %).  Johtajista vain reilu kymmenes (13 %) oli valinnut tämän vaihtoehdon, joten ero johtajien ja muiden välillä on merkittävä.

”Olisin huolissani jokaisesta johtajasta, jota ei elämän tasapaino motivoi. Jos muiden jaksamista johtaa henkilö, joka ei tätä teemaa pidä tärkeänä, en ihmettele työelämän jaksamisen akuuttia tilaa. Johtajan valinnat ovat arvovalintoja, jotka esimerkin kautta välittyvät kaikille organisaatioon”, tiivistää Elina Koskela.

------------------------------------------------------

Lokakuussa 2022 toteutettuun ”Mitä ihannejohtajalta odotetaan?” tutkimukseen vastasi verkossa yhteensä 1661 vastaajaa, joista johtajia oli 1028. Ylimmältä johdolta palautetta kertyi 608 (37 %), keskijohtoon kuuluvilta 380 (23 %) ja hallitusten jäseniltä 40 (2 %). Asiantuntijoita vastasi 347 (21 %), esihenkilöitä 143 (9 %) ja muissa rooleissa olevia 143 (8 %).

Lisätietoja:

Niilo Mäkelä, tutkimusjohtaja, MPS People Analytics, +358 (0)20 746 9578, [email protected]
Jan Silvonen, asiakkuusjohtaja, MPS People Analytics, +358 (0)40 514 7715,  [email protected]
Elina Koskela, toimitusjohtaja, MPS-Yhtiöt Oy, +358 (0)20 746 9692, [email protected]