Työpahoinvoinnin seurauksiin arvioidaan kuluvan Suomessa noin 30 miljardia euroa vuosittain. Työpaikoilla työntekijöiden pahoinvointiin puututaan edelleen liian myöhään. Ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen työkunnon alenemiseen ovat parhaat tavat vähentää ennenaikaisia työkyvyttömyyseläkkeitä ja pitkittyviä sairauspoissaoloja.
”Henkilöstö on yrityksen tärkein voimavara” on kulunut hokema, mutta yrityksen menestymisen kannalta kriittinen tekijä. Mitä paremmin henkilöstö jaksaa tehdä työtä, sen parempi on tulos niin työntekijälle kuin yritykselle.
– Työntekijän työkuntoon puututaan turhan myöhään. Fyysisen rasittumisen rinnalle on kohonnut henkinen kuormittuminen, jonka arvioiminen on usein vaativaa. Vaikka loppuun palaminen on tunnettu ilmiönä pitkään, on se masentumisen rinnalla edelleen valitettavan monen työpaikan arkipäivää, kertoo Terveystalon työterveyshuollon ylilääkäri Tanja Vuorela.
Tekemättömästä työstä iso lasku yrityksille
Maaliskuussa julkaistun Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston tutkimuksen mukaan valtaosaosa suomalaisista uskoo töihin liittyvän stressin lisääntyvän entisestään seuraavan viiden vuoden aikana.
– Epävarmuus työpaikasta ja muutosten nopeus näkyvät selkeästi työpaikoilla. Työterveyshuollossa tämä näkyy yhä useammin henkisestä rasituksesta oireilevina asiakkaina, ennakoi Vuorela.
– Jo nyt mielenterveyden ongelmat ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet vastaavat yli puolta Kelan korvaamista sairauspoissaoloista. Samaan aikaan käydään keskustelua siitä, kannattaako työterveyteen investoida ja miten eläkeikää voitaisiin korottaa. Säästöt koituvat kuitenkin lopulta moninkertaisiksi kustannuksiksi, koska tekemättömällä työllä on myös hintansa, Vuorela jatkaa.
Tutkimusten mukaan työterveyden kokonaistilanne on kuitenkin Suomessa varsin hyvä. Työterveyslaitoksen mukaan Suomessa käytetään työhyvinvointiin noin 2,1 miljardia euroa eli noin 900 euroa työntekijää kohti vuodessa. Runsaat puolet yrityksistä on nostanut hyvinvoinnin jo osaksi esimiesten koulutusta. Samaan aikaan monissa pienissä, alle viiden henkilön yrityksissä perustyöterveyshuollonkin järjestäminen on edelleen puutteellista ja osalta yrityksistä puuttuu jopa työterveyshuolto kokonaan.
– Ennaltaehkäisy on parempi ja pitkällä tähtäimellä halvempi keino kuin se, että työhönsä väsynyt ihminen ajaa itsensä piippuun ja pitkälle sairauslomalle. Väsyneenä ei jaksa työskennellä täysipainoisesti, eikä saa oman normaalin suoritustasonsa mukaisia tuloksia aikaan. Esimiestyöhön, sairauksien ja työkyvyn heikkenemisen ehkäisyyn ja kokonaisvaltaiseen työkykyjohtamiseen kannattaa panostaa. Kiistaton tosiasia on kuitenkin se, että hyvinvoivat työntekijät tuottavat parempaa tulosta, Vuorela korostaa.
Lisätietoja:
Tanja Vuorela, Terveystalo, työterveyshuollon ylilääkäri, p. 030 633 1697, [email protected]
Terveystalo on Suomen suurin terveyspalveluyritys. Yhtiö tarjoaa monipuolisia terveys-, työterveys-, sairaanhoito- ja tutkimuspalveluja lähes 150 toimipaikassa eri puolilla Suomea. Terveystalon asiakkaita ovat yksityishenkilöt, yritykset ja yhteisöt, vakuutusyhtiöt sekä julkinen sektori. Terveystalo työllistää valtakunnallisesti noin 6000 terveydenhuollon ammattilaista. www.terveystalo.com
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1