Toimeentulo on koronakriisin seurauksena heikentynyt merkittävästi lähes puolella ravintola-alan työntekijöistä. Kriisi on syventynyt elokuusta. Joka kolmas kertoo tinkineensä esimerkiksi lääkärissä käynnistä koronakriisin aikana. PAMin puheenjohtaja vaati kohdennettua tukea ja työttömyysturvan väliaikaisten muutosten palauttamista.
Palvelualojen ammattiliitto PAM toisti maaliskuun ensimmäisellä viikolla elokuussa toteutetun marava-alan jäsenten toimeentulo-ongelmia kartoittavan kyselyn. Kysely lähetettiin PAMin 24 271 jäsenelle, jotka työskentelevät marava-alalla. Siihen vastasi torstai-iltaan 4.3. mennessä 3089 jäsentä.
Elokuussa 39 % vastasi toimeentulonsa heikentyneen merkittävästi koronakriisin aikana. Nyt puolisen vuotta myöhemmin heidän osuutensa on jo 48%. Vuoden aikana yhä useampi on joutunut kohtaamaan omassa taloudessaan koronasta heidän työskentelyalalleen aiheutuneet vaikeudet. Kriisi on syventynyt.
”Kyselyn tulokset osoittavat, miten tavattoman raskas vuosi on ollut majoitus- ja ravitsemisalan työntekijöille. Korona-pandemia ei todellakaan ole kohdellut eri alojen työntekijöitä tasa-arvoisesti. Suurella osalla suomalaisista korona-epidemia ei ole vaikuttanut millään tavalla toimeentuloon, mutta osalta se on vienyt lähes kaiken”, PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen sanoo.
”Valtiovallan on ryhdyttävä toimiin, kun tilanne sitä vaatii. Koronapandemia on sellainen tilanne. Ei voida kuitenkaan olettaa, että vain muutaman toimialan työntekijät joutuvat maksumiehiksi näille toimille”, hän jatkaa.
Lomautukset odottavat
Yli puolet vastanneista kertoo joutuneensa koronakriisin seurauksena tinkimään ruoan määrästä tai laadusta. Elokuuta enemmän on tingitty esimerkiksi terveydenhoidosta. Säästöjä on käytetty ja omaisuutta myyty. Myös pikavippien käyttö näyttää tuloksien perusteella lisääntyneen kuten myös toimeentulotuen hakeminen. Isoimmissa kaupungeissa asuvilla toimeentulon heikentyminen näyttää olevan hieman yleisempää ja vakavampaa kuin muilla paikkakunnilla
Kyselyyn tuli avovastauksia poikkeuksellisen paljon. Niissä kerrotaan paljon siitä, että säästöt on nyt käytetty. Monella on kuitenkin edessään taas lomautus.
Melkein kolme neljästä nyt työssä olevasta (73%) kertoi olleensa lomautettuna vuoden 2020 alun jälkeen. Vastaushetkellä vajaa puolet oli lomautettuna (32%) tai työttömänä (15%). Työssä olevista (48 %) taas puolet kertoi olevansa lomautusuhan alaisena.
Työttömyysturva heikkenee
Viime keväisen totaalisulkemisen jälkeen ravintoloihin on koko ajan kohdistunut erilaisia rajoitustoimia. Rajoitustoimet ovat vaikuttaneet niidenkin työntekijöiden tuloihin, joilla on ollut töitä. Se taas saattaa vaikuttaa heidän työttömyysturvaansa.
”Tilanne ei ole missään vaiheessa normalisoitunut. Tunteja on ollut vähemmän ja niistä saadut tulot ovat normaalia pienempiä, sillä alan työntekijöiden tuloissa työaikalisillä on merkittävä rooli. Jos ansiopäiväraha määritellään nyt uudelleen, se on tämän vuoksi viime keväistä pienempi”, Rönni Sällinen sanoo.
Kohdennetut tuet ja väliaikaiset muutokset takaisin
PAM esitti alkuviikosta, että valtion olisi maksettava ravintola-alan työntekijöille kohdennettua tukea, kun valtiovalta kohdistaa toimia ravintola-elinkeinoon. Palkanmaksutuen avulla yritysten paine lomautuksiin ja irtisanomisiin helpottuisi. Sellainen on käytössä Tanskassa, jossa valtio tukee yrityksiä korvaamalla 75-90 prosenttia työntekijän palkkakuluista. Käytännössä tämä helpottaisi esimerkiksi ulosmyynnin toteuttamista.
Toiseksi PAM esitti työttömyysturvaa täydentävää etuutta, jolla pidempään koronarajoitusten seurauksena lomautettuna tai työttöminä olleille maksettaisiin tavallista ansiosidonnaista työttömyyskorvausta korkeampi taso.
”Kohtuullinen taso koronakriisistä johtuvaan pidempiaikaiseen lomautukseen tai työttömyyteen olisi vähintään 85-90 prosenttia työaikaisesta tulotasosta”, Rönni-Sällinen kaavailee.
Vuosi sitten työttömyysturvaan tehtiin useita väliaikaisia muutoksia. Esimerkiksi 5 päivän omavastuuaikaa ei noudatettu, vaan pandemian vuoksi lomautetut saivat ensimmäisestä päivästä lähtien työttömyysturvaa. Samoin koronaepidemian vuoksi ansioturvan enimmäispäivät eivät kuluneet. Väliaikaiset muutokset päättyivät vuoden vaihteessa.
”Näiden väliaikaisten muutosten käyttöönotto olisi vähäisintä, mitä valtiovalta nyt voisi tehdä pienipalkkaisten ravintola-alan työntekijöiden hyväksi”, Rönni-Sällinen sanoo.
Kysely lähetettiin 1.3.2021 PAMin marava-alalla työskentelevälle 24 271lle jäsenelle. Siihen vastasi torstai-iltaan 4.3. mennessä 3089 jäsentä. Kyselyssä toistettiin osittain samat kysymykset kuin elokuussa 2020.
Liitteinä kyselyn tulokset ja muistot palkanmaksutuesta ja työttömyysturvaa täydentävästä etuudesta
Lisätietoja:
PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen puh 050 3780270
PAMin viestintäjohtaja Timo Piiroinen puh 050 360 5669
Kysely: PAMin tutkimuspäällikkö Antti Veirto puh 0504657501
Palvelualojen ammattiliitto PAM ry on yksityisillä palvelualoilla työskentelevien ammattiliitto. PAMiin kuuluu noin 210 000 jäsentä, joista naisia on 80 prosenttia. Suurin osa PAMin jäsenistä työskentelee vähittäiskaupassa, majoitus- ja ravitsemisalalla, kiinteistöpalveluissa tai vartiointialalla. www.pam.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1