Eduskuntavaaliehdokkaat haluavat kitkeä harmaata taloutta, mutta esimerkiksi alipalkkauksen kriminalisoinnissa mielipiteet jakautuvat puolueittain, selviää Palvelualojen ammattiliitto PAMin teettämästä kyselytutkimuksesta. Ehdokkaat näyttävät vihreää valoa palvelualojen kasvu- ja työllisyysohjelmalle.
Lähes kolme neljästä (72 %) eduskuntavaaliehdokkaasta olisi valmis kriminalisoimaan tietoisen alipalkkauksen, selviää Aula Researchin PAMille toteuttamasta kyselytutkimuksesta. Väitteen ”tilanteet, joissa tietoisesti maksetaan työntekijälle alan työehtosopimuksen määräykset alittavaa palkkaa, tulisi kriminalisoida ja maksaja tuomita rikoksesta” kanssa täysin tai jokseenkin samaa mieltä ovat etenkin vasemmistoliiton (94 %), sosiaalidemokraattien (86 %) ja vihreiden (89 %) ehdokkaat. Sen sijaan kokoomuksen ehdokkaista vain 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämän kanssa.
- Tämä on kiinnostavaa, sillä kysehän on pohjimmiltaan samojen pelisääntöjen varmistamisesta yrityskentässä. Yrittäjistä 65 ja johtajista 82 prosenttia olisi valmiita alipalkkauksen kriminalisointiin, sanoo PAMin yhteiskuntasuhteiden vastaava Hanna Kuntsi ja viittaa PAMin 2013 teettämään tutkimukseen.
Kuntsi pitää toivottavana, että kaikki poliitikot olisivat valmiita puuttumaan alipalkkaukseen, koska tietoinen palkkojen dumppaus vääristää kilpailua rehellisesti toimivien yritysten näkökulmasta.
- Alipalkkaus on yksi selkeistä harmaan talouden indikaattoreista, ja kriminalisointi antaisi valvoville viranomaisille nykyistä paremmat edellytykset aloittaa tutkinta ja kohdentaa käyntejä tehokkaammin. Puhumattakaan työntekijöille aiheutuvista ongelmista, joita saamatta jääneet ansiot aiheuttavat, Kuntsi sanoo.
Ehdokkaista 84 prosenttia olisi valmiita ottamaan veronumerorekisterin käyttöön kiinteistöpalvelu- ja ravintola-aloilla harmaan talouden ehkäisemiseksi. Vasemmistoliiton ehdokkaista jopa 98 prosenttia on tämän kannalla. Jokaisen puolueen ehdokkaista yli 70 prosenttia kannattaa veronumerorekisterin käyttöönottoa.
- Veronumerolainsäädännön laajentaminen rakennusalalta muillekin harmaan talouden riskialoille näyttää saavan tulevassa eduskunnassa kannatusta ja se on oikein positiivista. Olemme olleet asiassa yhtä mieltä molempien toimialojen työnantajaliittojenkin kanssa, Kuntsi kertoo.
Kuntsin mukaan seuraavalla kaudella olisi myös syytä jatkaa työtä tyyppihyväksyttyjen kassakoneiden tuomiseksi käteisvaltaisille aloille, kuten muun muassa Verohallinnon harmaan talouden selvitysyksikkö on esittänyt.
- Kokemukset Ruotsista ovat erittäin hyviä ja verokertymät ovat kasvaneet niin ansio- kuin yritysverotuksen puolella huomattavasti, sanoo Kuntsi.
Palvelualojen merkitys ymmärretään
PAM on esittänyt, että tulevalla hallituskaudella tehtäisiin yli ministeriörajojen ulottuva palvelualojen työllisyys- ja kasvuohjelma elinkeinopoliittisen toimintaympäristön ja palkansaajien työolojen kehittämiseksi. Ehdokkaista jopa 81 prosenttia on sitä mieltä, että palvelualojen työllisyys- ja kasvuohjelma tulisi tehdä.
- Yksityisillä palvelualoilla työskentelee noin 1,2 miljoonaa suomalaista, ja alojen talous- ja työllisyyskasvu tulee sekä ulkomailta että kotimarkkinoilta. Toivottavasti seuraava hallitus haluaa edistää kulutuskysynnän kasvua ja parantaa palvelualojen tuottavuuskehitystä, Kuntsi päättää.
Kyselyyn osallistui 466 eduskuntavaaliehdokasta, ja vastausprosentti oli 31. Kyselyyn kutsuttiin kevään eduskuntavaalien ehdokkaat kaikista eduskuntapuolueista. Otos on kerätty 12.2.–5.3.2015 sähköpostitse ja puhelinhaastatteluin.
Lisätietoja:
Hanna Kuntsi, yhteiskuntasuhteiden vastaava, 050 310 0676
Palvelualojen ammattiliitto PAM ry on yksityisillä palvelualoilla työskentelevien ammattiliitto. PAMiin kuuluu noin 230 000 jäsentä, joista naisia on 80 prosenttia. Suurin osa PAMin jäsenistä työskentelee vähittäiskaupassa, majoitus- ja ravitsemisalalla, kiinteistöpalveluissa tai vartiointialalla. www.pam.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1