Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Työelämä » Kuntayhtiöiden avoimuus, läpinäkyvyys ja `piiloverot`

KTK Tekniikan Asiantuntijat ry

Kuntayhtiöiden avoimuus, läpinäkyvyys ja `piiloverot`

Tiedote.
Julkaistu: 19.08.2016 klo 12:00
Julkaisija: KTK Tekniikan Asiantuntijat ry

Lieneekö johtunut kesän vähäisestä uutistarjonnasta, mutta julkisuudessa on kesän aikana ollut paljon esillä niin sanottujen kuntaomisteisten yhtiöiden toiminta.

Erilaisiin yhtiörakenteisiin on jo vuosia siirretty monia toimintoja demokratian piiristä. Toimintojen siirtoja on perusteltu niin kilpailuneutraliteetilla kuin toiminnallisilla näkökulmilla. Kuntatekniikan alueella yhtiöitettyjä toimintoja löytyy muun muassa energia-alalta, vesihuollosta, niin rakennusten kuin infran huollosta ja kunnossapidosta sekä ICT-palveluista. Myös aterian ja puhtaanapidon toimialoja on runsaasti yhtiöitetty. Eri yhtiöt jakautuvat vielä tytär- tai osakkuusyhtiöihin omistussuhteiden mukaisesti.

Suomessa julkisista yhtiöistä tietojen saanti on rajattua osakeyhtiölain mukaisesti, mutta esimerkiksi Ruotsissa vastaavat asiakirjat ovat julkisia. Tästä on noussut viime viikkoina paljon keskustelua ja niissä on väitetty, että verovaroin toteutetuilla palveluilla ei ole riittävää läpinäkyvyyttä. Kiivaimpana esimerkkinä on esillä ollut Länsimetro. Keskustelu Länsimetrosta on herättänyt laajemman mielenkiinnon julkisia yhtiöitä kohtaan ja vaatimukset laajemmasta läpinäkyvyydestä ja avoimuudesta on nostanut päätään. Suurelta osin läpinäkyvyyden lisäämisvaatimukseen vaikuttaa sote- ja maakuntauudistus, jolloin yhtiörakenteisiin on siirtymässä viranomaistehtäviä sekä merkittävästi kuntien rahoja markkinaehtoisesti. On varmasti selvää, että julkisten palveluiden toteutukseen pitää saada riittävästi läpinäkyvyyttä ja ohjausta, koska kyse on yhteiskunnan verovaroista ja julkiset palvelut kuuluvat demokratian piiriin.

Toinen mielenkiinnon kohde yhtiörakenteiden ympärillä ovat tulouttamiset omistajille. Yhtiöt voidaan velvoittaa tulouttamaan omistajatahoilleen niin sanottuja piiloveroja, joilla sitten tasapainotetaan kuntien budjetteja. Tällöin palveluiden kuluttajahintaan lisätään tämä tuloutuslisä mukaan. Tuloutusvaatimus saattaa tarkoittaa yhtiöissä myös säästövaatimuksia henkilöstökuluista ja tarpeellistenkin investointien siirtämistä hamaan tulevaisuuteen, vaikka yhtiön toiminta ilman tuloutusvaatimuksia olisi aivan kannattavaa.

Korjausvelan määrä pitää saada alenemaan ja infrarakenteet hyvään toimintakuntoon. Se ei ole tulouttamista vaativan kunnankaan etu, että esimerkiksi vesilaitoksilla on ohivuotoa ja kaikesta vedestä ei päästä laskuttamaan. Toisekseen onko oikein periä ”ylihintaa” palveluista, varsinkin kun yhtiöiden ylijäämiä ei käytetä palvelun edellyttämiin välttämättömiin korjauksiin, vaan ihan muihin tarkoituksiin.

Suurien sosiaali- ja terveysalojen muutosten edetessä nämäkin asiat nousevat varmasti uudelleen tarkasteluun. Toivottavasti kaikkia julkisia yhtiöitä koskevat jatkossa samat säädökset ja kunnat antavat tarvittavat konserniohjeet. Ainoastaan hyvien johtajien varaan toiminnan tavoitteita, pelisääntöjä ja seurantaa ei voi jättää.

 

Lisätietoja: Keijo Houhala / puheenjohtaja, KTK Tekniikan Asiantuntijat ry / puh. 0400-551175

KTK Tekniikan Asian tuntijat ry on teknisten alojen oma ammatti- ja edunvalontajärjestö

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs