Kuntatyöntekijöiden ammatillisen kuntoutuksen onnistumisessa isoja eroja maakuntien välillä

Kevan tuoreen selvityksen mukaan satsaaminen työkykyasioihin ja työterveysyhteistyöhön tuo parhaat tulokset myös ammatillisessa kuntoutuksessa. Maakuntien välillä on tässä isoja eroja.  Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on auttaa työkyvyttömyysriskissä olevia ihmisiä palaamaan töihin ja jatkamaan työelämässä. Työnantajalle onnistunut kuntoutus näkyy pienentyneinä työkyvyttömyyskustannuksina.

Etelä-Karjala ja Etelä-Pohjanmaa olivat viime vuonna kärjessä kuntatyöntekijöiden onnistuneessa kuntoutuksessa, siellä kuntoutujista 79-86 % palasi takaisin työhön. Jos mukaan lasketaan myös kuntoutuksen jälkeen opintoja jatkaneet ja työnhakijat, niin onnistuneiden kuntoutusten osuus oli peräti 85-88 %, kun se keskimäärin on noin 77 %.

-       Maakunnat, joissa kuntatyönantajat panostavat varhaiseen tukeen, onnistuvat paremmin myös ammatillisessa kuntoutuksessa, Kevan kuntoutuspäällikkö Sirpa Reijonen kertoo.  Ammatillisen kuntoutuksen onnistuminen on hänen mukaansa sitä todennäköisempää, mitä enemmän työkykyasioihin ja työterveysyhteistyöhön on satsattu.

Koska huomattavimmat henkilöstöriskit isoissa muutostilanteissa kytkeytyvät osaamiseen, motivaatioon ja toimintakykyyn, on ennakoiva strateginen työkyvyn johtaminen tärkeää. Työn sujuvuutta ja henkilöstön työkykyä voidaan edistää ennakoivalla toiminnalla, johon ammatillinen kuntoutuskin kuuluu. 

Kuntoutumisen onnistumista voidaan edistää jo kuntoutussuunnitelmaa tehtäessä. Yhteistyössä työnantajan kanssa huolellisesti tehty suunnitelma antaa paremmat lähtökohdat työhön palaamiselle.

- Kuntoutussuunnitelmaa laadittaessa on oleellista etsiä keinoja, joiden avulla työntekijä voi jatkaa työelämässä mahdollisimman pitkään, mielellään vanhuuseläkeikäänsä saakka, Reijonen sanoo.   - Etenkin nuorten henkilöiden kohdalla tämä voi usein vaatia kouluttautumista uuteen ammattiin, hän lisää.

Ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteissäkin on alueellista vaihtelua. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla ja Päijät-Hämeessä keskitytään keskivertoa enemmän kuntoutettavien kuntatyöntekijöiden kouluttamiseen, kun taas toisissa maakunnissa ammatillinen kuntoutus painottuu työkokeiluihin ja sitä kautta työhön palaamiseen tai työtehtävien vaihtamiseen.

Muun muassa nämä tiedot käyvät ilmi Kevan uudesta maakuntien välisiä eroja tarkastelevasta tietopaketista. Tietopaketissa käsitellään maakuntien kuntatyönantajia ja työntekijöitä sekä sote-toiminnan tämänhetkistä järjestämistä.

Tutustu tietopakettiin

Lisätiedot

ammatillisesta kuntoutuksesta:
kuntoutuspäällikkö Sirpa Reijonen, p. 040 829 6627

tilastotiedoista:
tilastoanalyytikko Petra Sohlman, p. 041 547 1745

Päättyneet ammatillisen kuntoutuksen kuntoutussuunnitelmat 2017* 

*Tarkasteltavana on kuntoutujan tilanne kuntoutuksen päättymishetkellä. Kuntoutus onnistui, kun kuntoutuja työllistyi, on työnhakijana tai jatkaa opintoja. Kuntoutus ei onnistunut, kun kuntoutus keskeytyi, kuntoutuja saa eläkettä, jäi sairauslomalle tms. Luvuissa ovat mukana myös ne työntekijät, joiden työsuhde on jo päättynyt.