Koululaisten kesäloma-ajat kuormittavat vanhempia vuodesta toiseen – Ruotsin mallia kokeiltava

Uraäitien järjestö Mothers in Business (MiB) ry ehdottaa kunnallista loma-ajan toimintaa pienten koululaisten pitkien kesälomien ajaksi Ruotsin Fritidshem-mallin mukaisesti. Loma-ajan toiminta helpottaisi alakoululaisten yksinäisiä päiviä ja työssäkäyvien vanhempien huolta lapsen pärjäämisestä.

Tarve alakouluikäisten loma-ajan ohjatulle toiminnalle on Mothers in Businessin jäseniltä tulleen palautteen mukaan suuri. Johdonmukaisesti kaikille tarjottu toiminta vähentäisi vanhempien kuormitusta ja lisäisi lasten välistä yhdenvertaisuutta ja turvallisen arjen edellytyksiä.

“Lähikoulussa tapahtuva ohjattu toiminta ja ruokailu tarjoaisi merkittävää helpotusta työn ja perheen yhteensovittamiseen. Tällainen kunnallisesti koordinoitu loma-ajan toiminta säästäisi vanhempia jatkuvalta huolelta lapsen pärjäämisestä ja antaisi lapselle mahdollisuuden rentoutua ja nauttia huolettomasta kesäpäivästä tutussa ja turvallisessa ympäristössä”, esittää MiB ry:n toiminnanjohtajaa sijaistava Jonna Lampinen.

Tällä hetkellä osa kunnista on laajentanut aamu- ja iltapäiväkerhotoimintaansa osaan loma-ajoista kaikkein pienimmille koululaisille ja/tai erityisen tuen piirissä oleville oppilaille. Toiminnan tarjoamiseen ei kuitenkaan liity lakisääteistä velvoitetta, ja siksi kaikki kunnat eivät järjestä loma-ajan toimintaa koululaisille.

“Suomi on ylpeä tasa-arvoisesta peruskoulustaan sekä vanhempien työssäkäyntiä ja lapsen kehittymistä tukevasta varhaiskasvatuksestaan”, toteaa MiB ry:n puheenjohtaja Susanna Mikkonen. “Koululaisten loma-ajan toimintaan panostamisessa olemme kuitenkin jäljessä esimerkiksi naapurimaa Ruotsia.”

Ruotsin Fritidshem-toiminnassa taataan paikka jokaiselle lapselle esiopetusiästä kuudennen luokan loppuun saakka. Fritidshem on auki aamu- ja iltapäivisin, ja toimintaa järjestetään myös koulujen loma-aikoihin.

“MiB ry ehdottaa Fritidshem-toiminnan pilotointia myös Suomessa. Nyt on aika saada koululaisten loma-ajan toimintaan ratkaisu”, vaativat Mikkonen ja Lampinen.

Järjestelyt kuormittavat perheitä – myös yhteinen loma-aika vähissä

Uraäitejä edustava MiB ry muistuttaa, että vanhemmille lasten lomajärjestelyt tarkoittavat usein jo kevättalvella alkavaa pohdintaurakkaa ja huolta lapsen pärjäämisestä.

Koululaisten kesäloman pituus on 10 viikkoa ja työssäkäyvän aikuisen keskimäärin neljä viikkoa. Kaikilla työssäkäyvillä ei ole täysiä lomakertymiä tai mahdollisuutta vaikuttaa siihen, mihin oma kesäloma ajoittuu. Pahimmillaan lapsi joutuu viettämään pitkiäkin aikoja yksin vanhemman ollessa töissä.

“Useassa perheessä kesälomat joudutaan pitämään limittäin, jotta joku aikuinen olisi kotona. Tämä tarkoittaa, että perheen yhteinen loma-aika jää usein jopa kokonaan väliin”, kertoo Lampinen.

Koulujen pitkät loma-ajat jättävät perheet myös keskenään eriarvoiseen asemaan. Osan vanhemmista on mahdollista tehdä etätöitä ja hoitaa lasta kotona siinä sivussa. Ratkaisu ei kuitenkaan aina ole optimaalinen, ja joko työnteon tai lapsen huomioinnin koetaan kärsivän. Perheissä, joissa on vain yksi vanhempi vastuussa tai muuta sosiaalista tukiverkostoa ei ole, on tilanne vieläkin hankalampi. Kerho- ja leiritoimintaan osallistuminen ei myöskään ole aina taloudellisesti perheille mahdollista, eivätkä kaikki lapset ole valmiita viettämään kesälomaansa vieraiden hoitajien ja lasten seurassa.

“Koulujen loma-ajan toiminnasta on usein tietoa saatavilla vain pirstaleisesti, ja ryhmät täyttyvät nopeasti. Kesäloma-ajan ratkaisujen etsiminen jää yksittäisten perheiden vastuulle”, kertoo Jonna Lampinen. “Tämä on selkeä rakenteellinen epäkohta, joka odotuttaa ratkaisua vuodesta ja lomasta toiseen.”

Lisätietoja:

• Toiminnanjohtaja sij. Jonna Lampinen p. 040 772 5299 [email protected]
• Puheenjohtaja Susanna Mikkonen p. 050 911 7367 [email protected]