Kolmannen sektorin palkansaajat kokevat työn ja muun elämän yhteensovittamisen vaikeaksi muita palkansaajia useammin, paljastaa tuore väitöstutkimus.
Kolmannella sektorilla tehtävä palkkatyö on Suomessa lisääntynyt erityisesti 1990-luvun laman ja Euroopan Unioniin liittymisen jälkeen. Tämä selviää Kirsikka Selanderin tutkimuksesta, jossa hän selvitti kolmannen sektorin palkkatyön määrän kehitystä ja vertasi kolmannen sektorin palkansaajien työhyvinvointia julkisella ja yksityisellä sektorilla työskenteleviin.
Tästä huolimatta palkkatyötä leimaa vapaaehtoistyön organisaatiokulttuuri, joka ei kaikilta osin tue palkatun henkilöstön työhyvinvointia. Vaikka vapaaehtoistoimintaan pohjautuva organisaatiokulttuuri tarjoaa työntekijöille runsaasti autonomiaa ja työn imun kokemuksia, työ on samanaikaisesti kiireistä ja ennakoimatonta.
– Paradoksaalista on, että korkeasta työn imusta huolimatta järjestötyöntekijät raportoivat julkisella ja yksityisellä työskenteleviä useammin työn ja perheen yhteensovittamiseen liittyvistä ongelmista sekä aikeista vaihtaa työpaikkaa, Selander sanoo.
Yhteiskunnallisessa keskustelussa kolmannen sektorin toivotaan usein osallistuvan hyvinvointipalveluiden tuotantoon, ylläpitävän demokraattista järjestelmää sekä aktivoivan kulttuuri-, liikunta- ja harrastustoimintaa. Samalla tutkimuksissa on todettu, että vapaaehtoisten halukkuus sitoutua kolmannen sektorin toimintaan on heikentynyt.
– Kaikki tämä korostaa palkkatyön merkitystä, mutta julkisessa keskustelussa ei ole juuri pohdittu sitä, millaiset edellytykset vapaaehtoistoimintaan pohjautuvalla kolmannella sektorilla on palkkatyön johtamiseen ja työn organisointiin, Selander sanoo.
Epäselvät vastuut vaikeuttavat työhyvinvoinnista huolehtimista
Selander esittää, että työhyvinvointiin liittyvien puutteiden vuoksi kolmannella sektorilla tulisi kiinnittää enemmän huomiota työn organisointiin ja johtamiseen. Nykyisin johtaminen ja työhyvinvoinnista huolehtiminen kuuluvat yhdistyslainsäädännön perusteella vapaaehtoisista koostuvalle yhdistyksen hallitukselle.
– Hallituksella ei kuitenkaan ole välttämättä johtamiseen liittyvää osaamista eikä kosketuspintaa työyhteisön käytännön toimintaan, Selander huomauttaa.
Palkkatyön johtaminen onkin yhdistyksissä usein siirretty hallitukselta palkatulle johdolle, kuten toiminnanjohtajalle. Hänen toimintaansa taas hankaloittaa se, ettei hänelle aina ole annettu riittäviä valtuuksia palkkatyön johtamiseen. Näin voidaan päätyä tilanteeseen, jossa kenelläkään ei ole täyttä vastuuta palkkatyön johtamisesta, mikä taas vaikeuttaa työhyvinvoinnista huolehtimista.
– Jatkossa olisi tärkeää lisätä yhdistysten hallitusten tietoisuutta työhyvinvointiin liittyvistä ongelmista ja pohtia, tulisiko hallituksen ja palkatun johdon välisiä vastuukysymyksiä määritellä tarkemmin palkkatyötä käyttävien yhdistysten johtosäännöissä, Selander toteaa.
Yhteiskuntatieteiden maisteri Kirsikka Selanderin sosiologian väitöskirjan ”Työhyvinvoinnin paradoksit kolmannen sektorin palkkatyössä” tarkastustilaisuus pidetään lauantaina 29.9.2018 klo 12 salissa S212. Vastaväittäjänä Harri Melin (Tampereen yliopisto) ja kustoksena yliopistonlehtori Petri Ruuskanen. Väitöstilaisuus on suomenkielinen.
Lisätiedot:
Kirsikka Selander
[email protected]
040 419 0887
Tiedottaja Sari Laapotti
[email protected]
040 805 3575
Kirsikka Selander kirjoitti ylioppilaaksi Kiuruveden lukiosta vuonna 2006 ja valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2010 pääaineenaan yhteiskuntapolitiikka. Väitöstutkimustaan Selander on tehnyt yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella Työsuojelurahaston rahoittamassa ”Kolmannen sektorin palkkatyö” -projektissa, sekä myöhemmin apurahatutkijana Työsuojelurahaston, Sosiaalitieteiden valtakunnallisen tutkijakoulun (SOVAKO) sekä Työn ja hyvinvoinnin tutkimuksen tutkijakoulun (LabourNet) myöntämällä rahoituksella. Tällä hetkellä hän työskentelee yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella Koneen Säätiön rahoittamassa hankkeessa apurahatutkijana.
Julkaisutiedot:
Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 13, Jyväskylä 2018, ISSN 2489-9003; 13, ISBN 978-951-39-7532-6 (PDF). Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7532-6 (PDF).
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1