Kiireen kulut ovat mittavia. Kiire tuottaa huonoa laatua, turhia korjauskustannuksia ja moneen kertaan tekemistä. Suomessa myös keskimääräinen sairauspoissaoloprosentti on turhan korkea, muistuttaa Hoppu on hanurista kirjan kirjoittaja Maarika Maury.
Mistä kustannukset sitten rakentuvat ja mitä haittaa kiireestä on? Elinkeinoelämän keskusliiton työaikatiedustelun mukaan sairauspoissaolo oli keskimäärin noin 4 prosenttia vuonna 2015. Teollisuuden työntekijöillä keskimääräinen sairauspoissaolon lukema on 5,4 prosenttia. Kunnissa sama luku on 6,4 %. Tämä tarkoittaa, että jokainen kunnan työntekijä on keskimäärin yli kolme viikkoa pois vuosittain töistä. Näissä luvuissa on taatusti parantamisen paikka”, muistuttaa uuden Maury ”Olemme kohdanneet yrityksiä, joissa sairaspoissaolot yltävät jo 20 %, se on kyllä todella hälyttävää”, Maury toteaa.
Jokanen on luonnollisesti joskus vaikkapa influenssan kourissa mutta turhat sairauspoissaolot johtuvat enimmäkseen kiireen, stressin ja huonon johtamisen seurauksista, sekä edellä mainittujen syiden aiheuttamasta työuupumisesta. Kiireessä ollaan myös äreämpiä, joka aiheuttaa omalta osaltaan haasteita työilmapiiriin. Osa sairauspoissaoloista olisi karsittavissa, jos tartuttaisiin poissaoloja aiheuttaviin syihin, muistuttaa Maury.
”Kiireen keskellä ollaan myös huolimattomia. Suomessa tapahtuu sairauspoissaolopäiviä aiheuttavia tapaturmia vuosittain 120.000 sekä 40 kuolemaan johtavaa tapaturmaa, puhumattakaan pienemmistä, keskeytyksiä ja säätöä aiheuttavista haavereista”, muistuttaa toinen kirjan kirjoittajista Jaana Tuomila. Työtapaturmista aiheutuneiden sairauslomien kesto on keskimäärin 15 päivää. Turhien työtapaturmien kulut todellakin lasketaan miljardeissa.
Yksittäisessä esimerkkiyrityksessä, jossa työskentelee 300 henkilöä ja keskipalkka on noin 3200 euroa kuukaudessa, 4 prosentin sairaus- ja tapaturmien poissalolukemien mukaan vuotuinen kustannus on vakuutusyhtiö Ilmarisen mukaan yli 1,4 miljoonaa euroa. Yhden henkilön poissalopäivän laskennallinen kustannus on jo noin 500 euroa päivässä. Poissaolokustannusten lisäksi usein tarvitaan sijaisia tai muita järjestelyjä. Suomessa työelämässä on noin 2,3 miljoonaa henkilöä, jolloin sairauspoissaolot merkitsevät siis kokonaistasolla yli kymmenen miljardin euron kustannusta. Onko meillä varaa tähän kysyy Jyri Kansikas.Kummallista on myös se, että tilastollisesti suomalaiset ovat terveempiä kuin koskaan, mutta silti sairaspoissaolot ovat korkeita”, jatkaa Kanskas.
”Kiire, suorituspaineet ja pelolla johtamisen teemat vaikuttavat myös ideoiden ja luovuuden puutteeseen", muistuttaa Jaana Tuomila. Innostuksen katoamisen kustannuksia harvoin tullaan laskeneeksi ”. Tämän potentiaalin käyttämättä jättäminen on voimavarojen tuhlausta”, jatkaa Tuomila. ”Jos työntekijöillä on vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä, se pienentää riskiä sairauspoissaololle. Epäselvien ja liian laajojen strategioiden merkitys on myös suuri. Sännätään moneen suuntaan mutta ei saada asioita maaliin asti”, muistuttaa Maury.
”Pahoinvoinnin sekä turhan kiireen kulut ovat siis laskettavissa miljardeissa. Siksi puhumme yritysten ja yksilöiden houkuttelemista Miljarditalkoisin”, muistuttavat Maury ja Tuomila. Lukuja ei saada pienennettyä, jos toimenpiteitä ei tehdä sen eteen. Pahoinvointia tai kiirettä ei poisteta kauhistelemalla. Yritystason työkaluja ovat esimerkiksi selkeät strategiat, roolit, pelisäännöt tai turvallisuuskultuurin luominen. Kulttuurimuutokset lähtevät rityksen johdosta Kansikas jatkaa. Jokainen yksilö voi myös tarttua omakohtaisesti omaan hyvinvointiinsa.
”On huomioitava, että turhia sairauspoissaoloja vähentämällä säästetään huomattavasti enemmän, kuin sillä kustannuksella, mikä sen vähentämiseen menee. Kolmensadan ihmisen esimerkkiyrityksessä prosentin pudotuksen säästö on yli 500.000 euroa”, toteaa Maury. Satsaukset suhteessa onnistumisiin ovat pieniä.
"Hyvinvoinnin merkitykseen on kuitenkin selvästi havahduttu, Suunta on oikea. Hienoja esimerkkejä on vahvoista hyvinvointiin satsaavista yrtyskultuureista ja poissaolojentrendikin on oikean suuntainen. Samon hyvinvoinnin teemoja seurataan vahvasti mm mediassa ja sosiaalisessa mediassa, joten asia koskettaa monia" muistuttaa Maury.
Tämä viikko on työhyvinvoinnin viikko. Suomen suurin työhyvinvointiin keskittyvä tapahtuma Work goes happy eli Helsingin Wanhassa Satamassa 15.3.2018. Work goes happy tapahtumassa tapahtumassa on esiintyjinä on yli sata alan edelläkävijää ja asiantuntijaa. Hoppu on hanurista on juuri ilmestynyt kirja kiireestä, sen syistä ja kitkemiskeinoista (Kisspublishing: Maury, Tuomila, Meretniemi). Maury ja Tuomila nähdään myös Work goes happy tapahtumassa.
Lisätietoja:
Maarika Maury, Kissconsulting Oy toimitusjohtaja 050 5900 412 [email protected]
Jaana Tuomila, Kissconsulting Oy kehitysjohtaja 0440 633 336, [email protected]
Kissconsulting Oy on 1990 perustettu liikkeenjohdon konsultointi- ja valmennusyritys. Kissconsulting toteuttaa asiakkaiden tarpeisiin räätälöityä konsultointia ja yritysvalmennuksia tähdäten asiakkaan menestykseen. Kissconsulting on mukana asiakkaan arjessa ja toimii valmennuskumppanina asiakkaan kanssa läpi koko prosessin ajan varmistaen, että valmennuksen anti muuttuu toiminnaksi. Uskomme yksinkertaisuuteen, arkeen ja tekojen merkitykseen. www.kissconsulting.fi
Work goes happy (WGH) on työhyvinvointikonsepti, joka luo ideoita, avaa väyliä työhyvinvoinnista ja työelämästä tiedottamiseen niin asiantuntijoille, työyhteisöille kuin yhteistyökumppaneille. WGH tuottaa asiapitoisia, mutta viihdyttäviä ja mieleenpainuvia elämyksiä sekä tapahtumia lisäten mukaan myös viihdemaailman elementtejä. Vuosittainen päätapahtuma järjestetään keväisin Helsingissä. Tapahtuma on yhdistelmä päälavaohjelmaa, teemasaleja, workshoppeja ja messuja. Work goes happy tapahtuma järjestetään 15.3.2018 kello 9-17. Yleisöllä on tapahtumaan vapaa pääsy. Wanha Satama, Pikku Satamakatu 3-5, 00160 Helsinki
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1