Turvapaikanhakijalla on takanaan monia vaikeita kokemuksia. Hän joutuu jättämään maansa, kotinsa, ehkä perheensä ja ystävänsä. Hän on voinut kokea väkivaltaa ja vainoa ja pakomatka on voinut olla vaarallinen. Finlandia-talossa järjestettävän Valtakunnallisen kriisi- ja traumakonferenssin yksi pääteemoista on pakolaisuus ja turvapaikanhakijoiden ongelmat. Sitä käsitellään lauantaina useissa esityksissä.
Yksi konferenssin aiheista on Lounais-Suomen Mielenterveysseuran Serene-hanke, jossa kehitettiin viiden vuoden ajan erilaisia tukitoimia traumatisoituneiden maahanmuuttajien tueksi. Siitä puhuu kriisipsykologi Antti Klemettilä.
Klemettilän mukaan kaikilla pakolaisilla on ollut traumaattisia kokemuksia, mutta kaikki eivät ole traumatisoituneita. Ihmisissä on suuria eroja siinä, miten he kestävät ja käsittelevät järkyttäviä tapahtumia. Tutkimuksissa traumaperäisen stressihäiriön esiintyvyys pakolaisilla on 3-86 prosenttia, riippuen ryhmästä ja tutkimusmetodologiasta.
”Vaikka traumatisoitumisen prosenttiluvut ovat yleensä suuria, niistä muodostuu turhan negatiivinen kuva käytännön työstä. Ihminen on paljon muutakin kuin oman historiansa negatiiviset kokemukset. Pakolaiset ovat ennen kaikkea selviytyjiä”, Klemettilä sanoo.
Traumaoireet ovat yleensä samat lähtömaasta tai kulttuurista riippumatta. Ne ilmenevät takaumina, välttelynä ja vireystilan muutoksina. Kotoutumisen näkökulmasta traumat ilmenevät ylimääräisenä kuormittavana tekijänä. On haastavampaa sopeutua uuteen maahan ja opetella uusi kieli, jos on ylimääräistä stressiä sekä keskittymis-, uni- ja muistivaikeuksia.
Klemettilän mukaan jokaisella ihmisellä on keinoja vaikuttaa positiivisesti omaan mielenterveyteensä. Uudessa maassa, uudessa tilanteessa ja stressaantuneena voi olla, että nämä keinot eivät ole mahdollisia tai kynnys niiden käyttöönottoon on liian suuri.
”Kotoutumisen kannalta olisi tärkeää, että turvapaikanhakijoilla ja pakolaisilla järjestettäisiin stressiä alentavaa ja mielenterveyttä tukevaa toimintaa säännöllisesti ja järjestelmällisesti. Pakolaiset ovat yleensä innokkaita osallistumaan ja tekemään töitä, mutta toimintamallien puuttuessa oma aktiivisuus vähenee. Siitä voi seurata mielenterveysongelmia.”
Traumatisoitumisesta toipuminen alkaa siitä kun ihminen kokee olevansa turvassa. Turvapaikanhakija on vasta hakemassa turvaa, hänen tulevaisuutensa on epävarma ja turvapaikanhakuprosessit usein pitkiä.
”Ihmiset ovat niin erilaisia, ettei voida tehdä yleistyksiä siitä kuinka kauan toipuminen kestää. Pakolaisuus sisältää paljon stressiä sekä paljon menetystä. Monella eri tasolla ihmisen on käytävä läpi se mitä hän on jättänyt taakseen, jotta hän voi suunnata kohti tulevaa ja uuden rakentamista. Osa pakolaisista selviää tästä ilman mitään tukea, mutta osalle tukitoimista olisi suuri hyöty”, Klemettilä sanoo.
Psykologi, traumapsykoterapeutti Riitta Ylikomi ja YTT, tutkijatohtori Eeva Puumala puhuvat turvapaikanhakijoiden traumojen vaikutuksista viranomaiskontakteihin. Turvapaikanhakijan oikeus saada kansainvälistä suojelua arvioidaan turvapaikkaprosessissa. Suomessa turvapaikkatutkinta tehdään Maahanmuuttovirastossa. Tärkeä osa tutkintaa on turvapaikkapuhuttelu, jossa hakijaa kuullaan hänen turvapaikkaperusteidensa ja perustellun vainon pelon selvittämiseksi.
”Puhuttelulla on suuri merkitys hakijan asian selvittämiseen ja sen myötä päätöksiin. Siksi hakijan kyky kertoa luotettavasti ja ymmärrettävästi olennaiset kokemukset, joiden vuoksi hän hakee kansainvälistä suojelua, on olennaisen tärkeä”, Puumala toteaa.
Puumalan ja Ylikomin mukaan valtaosalla hakijoista on kokemuksia potentiaalisesti traumatisoivista tapahtumista. Niihin liittyvät oireyhtymät, kuten kompleksinen traumatisoituminen, ovat turvapaikanhakijoilla yleistä. Vakava traumatisoituminen voi vaikeuttaa monin tavoin puhuttelun kulkua.
“Tiedetään, että traumatisoitunut henkilö ei välttämättä kykene kertomaan kokemastaan johdonmukaisesti tai syvällisen omakohtaisesti. Traumamuistot saattavat olla osittaisia, hajanaisia tai niiden tiedostaminen on estynyt. Lisäksi epäluottamus, häpeä ja pelko voivat estää puhumista”, Ylikomi sanoo.
”Turvapaikkapuhuttelijat kokevat traumatisoituneiden hakijoiden puhuttelun erityisen haastavaksi. Traumaattisten kokemusten erityislaatuisuus heijastuu haastattelussa vuorovaikutukseen ja kerrontaan”, Puumala lisää.
Ongelmat on tärkeä tiedostaa prosessin luotettavuuden takia. “Koska puhuttelun aikana muodostuva turvapaikkakertomus luo pohjan hakijan yksilöllisen suojelun tarpeen arvioinnille, tulisi kiinnittää huomiota kerronnalle otollisten olosuhteiden luomiseen. Virkamiehen vuorovaikutustavan tulisi tukea hakijaa kertomuksen tuottamisessa”, Puumala ja Ylikomi korostavat.
“Tällä hetkellä puhutteluissa korostuvat sanallisen kertomuksen esiin saaminen ja hakijan kehonkielen arviointi, kun taas viranomaisen oma toiminta tilanteessa jää vähemmälle huomiolle. Viranomaisten vuorovaikutuksellisen kompetenssin kehittäminen kuitenkin auttaa mahdollisimman laadukkaiden kertomusten saamista puhuttelujen aikana”, Puumala sanoo.
Puumala ja Ylikomi työskentelevät tutkimusryhmässä, jossa videoitujen turvapaikkapuhuttelujen ja dokumenttimateriaalin pohjalta etsitään ratkaisuja puhuttelutilanteen vuorovaikutuksen sujuvoittamiseksi. Heidän mukaansa olisi tärkeää kehittää viranomaisten käyttöön vuorovaikutuksellisia menetelmiä, jotka tukisivat traumatisoituneen hakijan kykyä kertoa omakohtaisesti kokemastaan. Ryhmässä selvitetään muun muassa kehonkielen merkitystä puhutteluissa.
”Turvapaikkaprosessin luotettavuus lisääntyy, jos hakijan asia saadaan esiin ja dokumentoitua riittävän tarkasti”, Puumala sanoo.
Kriisi- ja traumakonferenssin ohjelmassa on lauantaina runsaat kaksikymmentä esitystä. Konferenssissa käsitellään muun muassa lasten kohtaloita vuoden 1918 sisällissodassa, josta puhuu Tuulikki Pekkalainen (liite). Heli Heinjoki puhuu raiskauksen kokeneen kohtaamisesta ja kriisihoidosta (liite).
Lisätiedot:
Konferenssin ohjelma:
https://asiakas.kotisivukone.com/files/ttkeskus.palvelee.fi/tiedostot/Koulutus/Lopullinen_ohjelma2.pdf
Antti Klemettilä
[email protected]
Puh. 040-1207790
Riitta Ylikomi
[email protected]
Puh. 040-5594709
Eeva Puumala
[email protected]
Puh. 044-0882676
Muiden luennoitsijoiden haastattelupyynnöt:
Sirpa Pääkkönen
[email protected]
Puh. 044-7225906
www.traumaterapiakeskus.com
Pekkalainen Tuulikki, lehdistökuva.JPG
Koko: 4,57 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 5184x3456Pekkalainen Tuulikki, lehdistökuva.JPG
Koko: 4,57 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 5184x3456
Traumaterapiakeskus on traumapsykologian asiantuntijakeskus, joka tarjoaa koulutusta, työnohjausta, konsultaatiota ja hoitoa traumasta tai traumatisoitumisesta kärsiville ihmisille, perheille, ryhmille ja yhteisöille. Keskus julkaisee ja suomentaa trauma-alan kirjallisuutta. Traumaterapiakeskuksen toimipisteet sijaitsevat Helsingissä ja Oulussa. www.traumaterapiakeskus.com
Suomen Psykologiliitto on psykologien ammattijärjestö, joka on perustettu vuonna 1957. Psykologiliitto edistää jäsentensä palkka- ja ammatillisia etuja sekä työllisyyttä. Liitossa on noin 7 000 jäsentä. www.psyli.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1