Kesäkuun alkuun mennessä kansalaisaloitteita oli tehty runsaat 500. Niistä 12 oli saanut taakseen eduskuntakäsittelyyn vaadittavat 50 000 allekirjoitusta.
Eero Heinäluoma toimi eduskunnan puhemiehenä, kun ensimmäiset kansalaisaloitteita tuovat delegaatiot vierailivat Arkadianmäellä keväällä 2013.
– Kansalaisaloitejärjestelmä on toiminut hämmästyttävän hyvin. Se on tuonut tarpeellisen henkireiän edustukselliseen demokratiaan. Päätöksentekoon tulee asioita, jotka eivät välttämättä tulisi normaalireittejä pitkin eduskuntaan.
Heinäluoma on tyytyväinen siihen, että eduskunnassa on sovittu kansalaisaloitteita koskevista pelisäännöistä. Aloitteet menevät ensin valiokuntiin, joiden käsittelyssä korostuvat julkiset kuulemiset.
– Kansalaisaloitteen tekijät tulevat näin kuulluiksi valiokunnassa. He saavat myös tietää, mitä mieltä asiantuntijat ovat aloitteesta.
Perustuslakiuudistuksen yhteydessä esitettiin epäilyjä, että kansalaisaloitteet ruuhkauttavat eduskunnan työskentelyä tai kansanedustajien tekemien lakialoitteiden painoarvo vähenee.
– Sekin huoli on ollut aiheeton. Kansanedustajien lakialoitteilla on edelleen oma sijansa. Toki pääväylä ovat jatkossakin hallituksen tekemät lakiesitykset, Heinäluoma sanoo. Lue kansalaisaloitteita käsittelevä artikkeli Aikamerkistä.
Merike Aminoff:
Työuupumuksesta työn imuun
-Työhyvinvointia voi lähestyä kahdella tavalla. Perinteinen lähestymistapa on puuttua työn ja työyhteisön epäkohtiin, nostaa kissa pöydälle ja keskittyä ongelmien ratkaisemiseen. Toinen, voimavaralähtöinen lähestymistapa keskittyy siihen mikä on hyvin, mikä jo toimii ja miten myönteisiä asioita työyhteisössä voi edistää, psykologi ja kasvatustieteilijä Merike Aminoff sanoo.
Työterveyslaitoksella työyhteisöjen kehittämiskonsulttina työskentelevä Aminoff puhui Työväen Sivistysliiton edustajakokouksessa torstaina 9.6.2016 Helsingissä.
Kun työn ja työyhteisön voimavaroja vahvistetaan, kasvatetaan työn imun edellytyksiä. Kyseessä on energinen ja tuottava työhyvinvoinnin tila. Työn imussa oleva työntekijä on sitoutunut, energinen ja innostunut työstään. Työn imussa oleva työntekijä jaksaa paremmin kuormittavassa työtilanteessa ja palautuu paremmin kuormituksen jälkeen.
-Tutkimusten mukaan esimerkiksi sosiaalinen tuki, ystävällisyys, palaute, arvostus, esimiehen tuki ja työryhmän työn imu edistävät yksilön työn imua, Aminoff sanoo.
Työn imu on myös tarttuva ilmiö, mikäli työyhteisössä on yksi innostunut työntekijä, hän todennäköisesti tartuttaa muitakin innostumaan työstään. On osoitettu, että työn imu voi jopa tarttua puolisoiden välillä, jotka työskentelevät eri työpaikoissa. Lue Aminoffin Näkökulmakirjoitus Aikamerkistä.
Aikamerkki on yhteiskunnallinen verkkojulkaisu, joka päivittyy verkossa reaaliajassa. Se kertoo kuvin ja sanoin vaikuttamisesta ja vallasta, työstä ja sen tekijöistä, rahasta ja kestävästä kuluttamisesta, aikuisopiskelusta ja sivistyksestä.
Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto TSL. Vastaava toimittaja Merja Leskinen,[email protected], 040 5673208, www.aikamerkki.org
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1