Cramon teettämässä kansainvälisessä Mainio työpäivä -kyselyssä 65 % suomalaisista kertoo, että pystyy vaikuttamaan hyvin työpäivänsä kulkuun. Luku on korkein kaikista tutkituista maista. Suomalaiset vastaajat olivat myös varsin tyytyväisiä työstään saamaansa palautteeseen. Hieman yllättäen ruotsalaiset kokivat saavansa huonoimmin palautetta työpaikoillaan.
Rakennuskonevuokraamo Cramon kyselystä käy ilmi, että suomalaisten tyytyväisyys työhönsä ja työelämään on varsin hyvällä tasolla. Cramo selvitti noin 2 300 työelämässä mukana olevan ajatuksia hyvästä työpäivästä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Latviassa, Liettuassa ja Saksassa.
- Yleisin syy erityisen mainioon työpäivään meillä ja muualla on oma onnistuminen työssä. Myös työpaikan hyvä yleisfiilis ja asiakkaalta saatu positiivinen palaute saavat meidät kehräämään, viestintäpäällikkö Maiju Nupponen Cramo Finland Oy:stä kertoo.
Suomalaiset ovat tutkimuksen perusteella vähiten aamuihmisiä kaikista kansalaisuuksista, vaikka myös meidän mielestämme aamu on työpäivän paras hetki. Kun saksalaisista 60 % sanoi aamun olevan työpäivän paras hetki, suomalaisista samoin koki vain 37 %. Suomalaisista liki yhtä moni, 33 %, piti iltapäivää työpäivän kohokohtana.
- Tutkimuksesta oli ilo huomata, että Suomessa reippaasti yli 60 %:lla oli keskimäärin viikon aikana pääasiallisesti vain hyviä työpäiviä. Tulokset olivat samansuuntaisia Baltiaa lukuun ottamatta. Liettuassa oltiin työviikkoon vähiten tyytyväisiä. Siellä lähes 60 %:lla oli vähintään pari huonoa työpäivää viikossa, Nupponen sanoo.
Viikon vähiten pidetty työpäivä on kaikissa maissa maanantai. Suomessa noin 60 % ei syttynyt maanantaille. Sen sijaan Ruotsissa ja Norjassa vain 40 % listasi sen viikon huonoimmaksi päiväksi. Viikon parhaaksi työpäiväksi koettiin perjantai kaikissa muissa maissa paitsi Latviassa, missä suosikkipäiväksi nousi tiistai.
Palautetta kaivataan kaikissa maissa lisää
Suomalaisten selvä enemmistö, 65 %, kokee, että voi hyvin vaikuttaa oman työpäivänsä kulkuun. Vain alle 10 % sanoo, ettei pysty ohjaamaan työpäiväänsä millään tavalla. Vähiten omaan työpäiväänsä pystyvät vaikuttamaan liettualaiset. Heistä joka neljäs ilmoitti, ettei koe pystyvänsä vaikuttamaan siihen.
Kyselyn perusteella työelämästä löytyy kuitenkin paljon myös kehitettävää. Kaikissa maissa selvä enemmistö koki, että työnantaja tekee vain jossakin määrin töitä edistääkseen työntekijöiden hyvää työpäivää. Tyytymättömimpiä olivat saksalaiset, joista 40 % koki, että työnantaja ei tee mitään asian hyväksi. Suomessa vastaava luku on 28 %, ja selkeä enemmistö, yli 50 %, kokee, että työnantaja ainakin jossakin määrin pyrkii edistämään hyviä työpäiviä.
Palautteen saaminen tuntuukin olevan tutkimuksen perusteella yksi työelämän tärkeimmistä kehityskohteista. Parhaiten palautetta kyselyn perusteella annetaan Norjassa, heikoimmin Ruotsissa, missä vain joka viides koki saavansa riittävästi palautetta. Suomessa 28 % kertoi, että on tyytyväinen saamansa palautteen määrään. Vain noin 13 % oli täysin tyytymättömiä.
- Työnantajien kannattaisi kyselyn perusteella ehkä entistä enemmän miettiä, miten työntekijöille voidaan antaa onnistumisen tunteita työpaikoilla. Meillä Cramolla tähän on pyritty antamalla työntekijöille lisää valtaa esimerkiksi tilanteissa, joissa asiakas ei syystä tai toisesta ole tyytyväinen toimintaamme. Olemme myös tietoisesti pyrkineet tuomaan asiakkaan ääntä enemmän esiin henkilöstölle esimerkiksi jakamalla entistä useammin asiakaspalautetta eteenpäin työntekijöillemme, Nupponen kertoo.
Norjalaiset viettävät eniten aikaa yhdessä työajan ulkopuolella
Kaikissa tutkituissa maissa lähes puolet vietti joskus vapaa-aikaansa työkavereidensa kanssa myös työajan ulkopuolella. Suomessa noin 70 % tapasi ainakin joskus työkavereitaan muulloinkin kuin töissä. Ahkerimmin työkavereidensa kanssa vapaa-ajallaan seurustelivat norjalaiset, joista joka viides tapasi säännöllisesti työkavereitaan työajan ulkopuolella. Suomessa vastaava luku oli 8 %.
- Työkavereiden kanssa voi toki viettää yhteistä aikaa myös työpäivän aikana epävirallisissa merkeissä esimerkiksi lounaan aikana. Tämä näyttää olevan erityisen suosittua Ruotsissa ja Norjassa, missä yli puolet ilmoitti lounastavansa yhdessä. Suomessakin tapa on yleinen: lähes 40 % nauttii lounasta työyhteisönsä kanssa, Nupponen toteaa.
Suomalaiset kokevat tyytymättömyyttä uralla etenemisestä
Kyselyn perusteella suomalaiset vaikuttavat varsin tyytyväisiltä työelämäänsä. Selvä enemmistö, 60 % suomalaisista, ei ole harkinnut työpaikan vaihtoa kuuden viime kuukauden sisällä. Ahkerimmin vaihtoa mietitään Ruotsissa ja Liettuassa, jossa yli puolet katselee uusia vaihtoehtoja.
- Palautteen antamisen lisäksi suomalaisten työnantajien kannattaisi miettiä, miten voisimme edistää työntekijöiden etenemismahdollisuuksia ja urakiertoa. Suomalaiset nimittäin olivat tutkimuksen tyytymättömimpiä uralla etenemiseen latvialaisten ohella. Peräti 70 % koki etenemismahdollisuudet heikoiksi. Jäimme hieman muita maita jälkeen myös työtehtävien kierrossa, Nupponen vihjaa
Cramo teetti kyselyn CINT-internetpaneelissa, ja siihen vastasi noin 2 300 työelämässä mukana olevaa henkilöä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Latviassa, Liettuassa ja Saksassa.
Lisätietoja:
Cramo Finland Oy
Maiju Nupponen, viestintäpäällikkö
GSM: 050 361 2314, sähköposti [email protected]
OS/G Viestintä
Toni Perez
GSM: +358 400 6300 63
Cramo Finland on täyden palvelun rakennuskonevuokraamo. Koneiden ja laitteiden lisäksi vuokraamme siirtokelpoisia tiloja sekä tarjoamme muita rakentamista, saneeraamista ja kunnossapitoa tukevia palveluja. Kotimaassa Suomessa toimimme valtakunnallisesti yli 400 työntekijän voimin noin 60 toimipisteestä käsin. Asiakaskuntaamme kuuluu yrityksiä ja tahoja rakennusteollisuuden ja muun teollisuuden, kaupan sekä julkisen sektorin alalta. Lisäksi palvelemme kuluttajia. Cramo Finland Oy on osa Cramo-konsernia, jonka emoyhtiö Cramo Oyj on listattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä. www.cramo.fi.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1