Ammatillisessa koulutuksessa opiskellaan niin vähän kieliä, että opiskelijan kielitaito ei kehity jatko-opinnoissa tarvittavalle tasolle (kolme osaamispistettä vieraassa kielessä ja yksi osaamispiste toisessa kotimaisessa kielessä).
Yhä useammalla peruskoulusta tulevalla opiskelijalla on erityisesti toisen kotimaisen kielen taidoissa puutteita, joita ei ole mahdollista korjata, saati kartuttaa yhden osaamispisteen laajuisilla opinnoilla. Ruotsin kielen tilanne ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa on kriisissä, eikä kielen osaamista ole käytännössä lainkaan.
Tutkinnon rakenne mahdollistaisi lisää kieliopintoja. Kaikki opiskelijat eivät kuitenkaan voi hyödyntää valinnaisten osa-alueiden mahdollisuuksia laajentaa muihin kieliin tai syventää pakollisten kielten osaamistaan. Valinnat tehdään ehkä sellaisessa vaiheessa opintopolkua, jolloin opiskelijan suunnitelmat jatkosta eivät ole vielä selkiytyneet, tai koulutuksen järjestäjä ei edes tarjoa kielten lisäopintoja. Vain ammatillisen perustutkinnon pakolliset kieliopinnot suorittaneella opiskelijalla on jatko-opintokelpoisuus mutta heikohkot valmiudet jatkaa opintoja korkea-asteella.
Muiden kielten kuin englannin opetus vieraana kielenä on myös loppumassa tai jo loppunut. Koulutuksen järjestäjät eivät tarjoa muiden kielten opintoja samassa mittakaavassa kuin aiemmin, mikä on vastoin työelämän kielitaitotarpeita erityisesti palvelualojen ja viennin työtehtävissä. Kuntien ja niiden elinkeinojen kautta pitäisi pohtia, mitkä kielet ovat kullakin alueella tärkeitä. Asiakaspalvelunkin kielitaidosta saa kilpailuetua niin kotimaisilla kuin kansainvälisillä markkinoilla.
Språkstudierna inom yrkesutbildningen är så blygsamma, att den studerandes språkkunskap inte utvecklas till den nivå som krävs för påbyggnadsstudier (tre kompetenspoäng i ett främmande språk och en kompetenspoäng i det andra inhemska språket).
Allt flere studerande som går ut grundskolan har sådana brister särskilt i kunskaperna i det andra inhemska språket, som inte kan repareras, än mindre förkovras med studier som ger en kompetenspoäng. Inom den yrkesinriktade grundexamensutbildningen befinner sig svenskan i en kris, och kunskaperna i språket saknas i praktiken helt.
Examensstrukturen skulle ge möjligheter att utöka språkstudierna. Alla studerande kan dock inte utnyttja de möjligheter som valbara delområden erbjuder att utvidga studierna till andra språk eller fördjupa kunskaperna i obligatoriska språk. Det är möjligt att man gör sina val i ett sådant skede av studievägen då den studerandes framtidsplaner ännu inte har klarnat, eller utbildningsarrangören inte ens erbjuder påbyggnadsstudier i språk. Den som avlagt endast obligatoriska språkstudier i en yrkesinriktad grundexamen har behörighet till fortsatta studier men rätt svaga förutsättningar att fortsätta studierna på högre nivå.
Undervisningen av andra språk än engelska som främmande språk är antingen på väg att upphöra eller har redan upphört. Utbildningsarrangörerna erbjuder inte studier i övriga språk i samma omfattning som tidigare, vilket står i strid med behoven av språkkunskap inom arbetslivet, särskilt i service- och exportsektorn. Kommunerna och näringarna i dem borde fundera på vilka språk som är viktiga för den egna regionen. Även språkkunskap inom kundservice ger konkurrensfördel på såväl nationella som internationella marknader.
Lisätietoja: Outi Vilkuna, p. 0503080022
Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL on pedagoginen järjestö, joka edistää ja kehittää vieraiden kielten opetusta. SUKOLiin kuuluu 35 yhdistystä, 4000 jäsentä.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1