Riistaonnettomuuksien määrä on kasvanut Suomessa viime vuosina, vaikka vakavimpia vahinkoja aiheuttavien hirvikolareiden määrä on tasaantunut. Yhä useammin törmäys tapahtuu peuran tai kauriin kanssa. Kyselyn mukaan noin 40 prosenttia suomalaisista pitää hirvi- ja peurakantoja liian suurina. Kolaritilanne vaihtelee paljon eri puolilla maata.
Suomen teillä sattui Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna noin 13 400 riistaonnettomuutta. Kasvua edeltävästä vuodesta oli noin tuhat kappaletta. Hirvionnettomuuksien määrä on pysynyt viime vuodet noin kahdessatuhannessa, mutta valkohäntäpeurakolareita tilastoitiin viime vuonna jo 6 507 ja metsäkauriskolareita 4 792.
Metsäkauris on Suomen pienin hirvieläin, mutta törmäyksissä peurojen ja hirvien kanssa sattuu myös henkilövahinkoja. Se voi osaltaan selittää suomalaisten varsin tiukkoja kantoja. LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyn mukaan 46 prosenttia suomalaisista pitää valkohäntäpeurakantaa ja 40 prosenttia hirvikantaa liian suurena.
Kysymys kuitenkin jakaa vahvasti mielipiteet, sillä vastaajista joka viides (21 %) pitää peurakantaa ja joka kolmas (33 %) hirvikantaa sopivankokoisena. Monella ei ole asiaan selkeää mielipidettä. Vastaajille kerrottiin kysymyksen yhteydessä, että kantojen kokoa säädellään metsästyksellä ja kantojen koot vaikuttavat liikenteessä sattuvien hirvieläinonnettomuuksien määrään.
Tarkemmat tiedot kyselytuloksista nähtävissä oheen liitetystä graafista.
Lounais-Suomessa varotaan peuroja
Syksy on hirvieläinonnettomuuksien suhteen vuoden vaarallisinta aikaa, mutta tilanne näyttäytyy eri tavalla eri puolilla maata. Siinä missä Pohjois-Suomessa tielle saattaa tulla poro, maan länsi- ja eteläosissa on syytä varoa etenkin peuroja ja kauriita. Hirvionnettomuuksia sattuu laajemmin ympäri maan.
- Toiminta-alueellamme tapahtuu nykyisin noin tusina peurakolaria yhtä hirvionnettomuutta kohti. Peurojen ja sitä myötä hirvieläinvahinkojen määrä on kasvanut jatkuvasti viime vuosina. Onneksi vakavia hirvionnettomuuksia sattuu nykyisin varsin harvoin, mutta pienten hirvieläinten kanssa tulee yhä enemmän vaaratilanteita liikenteessä, kertoo toimitusjohtaja Ari Lagerström LähiTapiola Etelästä.
Yhtiö toimii Salon seudun kunnissa, Varsinais-Suomen ja Uudenmaan rajalla. Se on yksi Suomen peurakannan tiheimmistä alueista. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan valkohäntäpeurakanta on noin 2,5-kertaistunut 2000-luvulla. Viime metsästyskauden jälkeen kannan kasvun arvioitiin viimein pysähtyneen noin 109 000 peuraan. Samaan aikaan hirvikanta on pienentynyt 2000-luvun alun noin 149 000 hirvestä viime talven noin 87 000 hirveen.
- Toivotaan, että peurakannan kasvun taittuminen pysäyttää myös onnettomuusmäärien kasvun. Tälle metsästyskaudelle on taas myönnetty ennätysmäärä valkohäntäpeuran pyyntilupia, mutta pitää muistaa, että osa niistä jää yleensä käyttämättä. Peura on nopeasti lisääntyvää lajia.
Kestävän kannanhoidon tavoitteena on liikenneturvallisuuden lisäksi vähentää metsävahinkoja ja samalla taata lajin elinvoimaisuus. Metsästyksen lisäksi kantojen kokoa rajoittavat liikennevahingot, suurpedot ja myös sairaudet.
Suomen riistakeskus myönsi tälle metsästyskaudelle 63 260 valkohäntäpeuran pyyntilupaa. Ennätyksellisen suurella lupamäärällä pyritään pienentämään peurakantaa etenkin sen tiheimmillä esiintymisalueilla. Hirvenmetsästykseen myönnettiin 47 691 pyyntilupaa, missä oli laskua noin viisi prosenttia viime vuodesta.
Hereillä aamun ja illan hämärässä
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan tieliikenteen hirvionnettomuuksissa loukkaantui viime vuonna Suomessa 119 ja peuraonnettomuuksissa 38 henkilöä. Hirvionnettomuuksissa menehtyi kolme ihmistä. Törmäyksessä kookas hirvi lentää usein auton päälle, kun taas pienempi eläin jää sen alle.
- Törmäysten välttämiseksi kannattaa ehdottomasti vähentää nopeutta hirvi- ja peuravaaran alueilla. Suurin törmäysriski on yleensä pari tuntia auringonnousun ja -laskun aikaan, sillä hirvieläimet tykkäävät liikkua hämärässä. Itse valitsen ajoreitin nykyään niin, että hämärän aikaan vältän pieniä teitä ja suosin moottoritietä, jolle eläimet harvemmin tulevat, sanoo Lagerström.
- Mahdollisia keinoja peurakolareiden vähentämiseksi voisivat olla myös laajempi riistanauhan käyttö sekä kasvillisuuden karsiminen tienpientareilla. Pusikosta eläintä on hyvin vaikea havaita, jos se on tulossa tielle. Tarkkaavaisuus korostuu nyt syksyllä.
LähiTapiolan teettämään Arjen katsaus -kyselyyn vastasi 1.–9. elokuuta 2020 välisenä aikana 1 068 henkilöä. He edustavat Suomen 15–74-vuotiasta väestöä, Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Kyselyn toteutti Kantar TNS ja sen virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä.
Hirvieläinonnettomuudet Suomessa
Lähteet: Liikennevakuutuskeskus, Tilastokeskus, Riistakeskus
Lisätietoja:
Ari Lagerström, toimitusjohtaja, LähiTapiola Etelä, 044 777 1317, [email protected]
Anna-Mari Hänninen, viestintäasiantuntija, LähiTapiola, 050 546 6493. [email protected]
LähiTapiola-ryhmän tehtävänä on turvata asiakkaidensa elämää ja menestystä. Visionamme on tarjota suomalaisille turvallisempaa, taloudellisesti turvatumpaa ja terveempää elämää. Elämänturva merkitsee asiakkaillemme kokonaisvaltaista ja ennakoivaa palvelua.
LähiTapiola on keskinäiseen yhtiömuotoon perustuva, asiakkaiden omistama yhtiöryhmä, joka palvelee henkilö-, maatila-, yrittäjä-, yritys- ja yhteisöasiakkaita. LähiTapiolan tuotteet ja palvelut kattavat vahinko-, henki- ja eläkevakuuttamisen sekä sijoittamisen ja säästämisen palvelut. Olemme myös yritysten riskienhallinnan ja henkilöstön työhyvinvoinnin ammattilainen. www.lahitapiola.fi/uutishuone
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1