Reserviläisten NATO-kannatus noussut

Reserviläisten kannatus Suomen liittymiseksi sotilasliitto NATO:n jäseneksi on noussut vahvasti. Yli 40 prosenttia reserviläisistä (42,2%) haluaisi Suomen liittyvän NATO:n jäseneksi heti (25%) tai lähivuosina (17,2%). Kannatus on kasvanut yli kymmenellä prosenttiyksiköllä vuodentakaisesta, jolloin 13 prosenttia (12,8%) olisi liittynyt heti ja 17 prosenttia (16,9%) lähivuosina.

Tiedot perustuvat sähköiseen jäsenkyselyyn, joka Reserviläisliitto toteutti 1.-6.4.2014 välisenä aikana. Kyselyllä haluttiin selvittää Ukrainan tapahtumien vaikutusta liiton jäsenistön puolustuspoliittiseen ajatteluun. Kyselyyn vastasi 3.283 jäsentä.

NATO-jäsenyyteen kielteisesti suhtautuvien reserviläisten määrä (19%) on laskenut yli neljällä prosentilla (4,5%) vuodentakaisesta. Myös viralliseen NATO-optioomme uskovien määrä on hieman pudonnut. Noin 35 prosenttia (34,7%) ei liittyisi nyt mutta säilyttäisi mahdollisuuden liittyä myöhemmin. Vuosi sitten tätä mieltä oli 37 prosenttia reserviläisistä. Niiden, jotka eivät osaa sanoa kantaansa määrä on laskenut vuodessa noin kymmenestä prosentista (9,7%) neljään prosenttiin (4,1%).

Myös pohjoismaisen puolustusyhteistyön kannatus kasvanut

Ukrainan tapahtumat ovat lisänneet myös pohjoismaisten puolustusratkaisujen ja -yhteistyön kannatusta. Yli 20 prosenttia (21,6%) kyselyyn vastanneista katsoi, että pohjoismaiden tulisi mahdollisuuksien mukaan yhdistää puolustus. Noin kymmenen prosenttia (10,2%) reserviläisistä kannattaa ehdotettua puolustusliittoa Ruotsin kanssa. Täysin itsenäistä puolustusta kannattaa vajaa viidennes (18,6%) reserviläisistä.

Puolustusmäärärahojen korottamisen tarpeesta reserviläiset ovat entistä yksimielisempiä. Lähes 90 prosenttia (87,6%) korottaisi puolustusbudjettia vähintään jonkin verran. Nykyistä rahoitustasoa kannattaa vain joka kymmenes (10,1%) reserviläinen.

Reserviläisliitto kysyi myös, miten Suomen pitäisi reagoida Ukrainan tapahtumiin. Yli 35 prosenttia (35,6%) reserviläisistä tukee vaikuttamista osana EU:ta. Vain vajaa viidennes (18,4%) neuvottelisi suoraan Venäjän kanssa. Noin 15 prosenttia (15,5%) reserviläisistä lisäisi kertausharjoituksia ja vajaa kymmenesosa (9,1%) kohottaisi Puolustusvoimien sotilaallista valmiutta. Lähes viidennes (18,1%) näkee, ettei Ukrainan tilanne edellytä Suomelta erityisiä toimenpiteitä.

- Viime kuukausina paljon esillä ollut turvallisuuspoliittinen tilanne heijastuu voimakkaasti myös reserviläisten näkökantoihin. On silti muistettava, että mikään ratkaisu, ei edes sotilaallinen liittoutuminen, poista sitä tosiasiaa, että Suomen oma puolustus on oltava kunnossa. Sen vuoksi yleinen asevelvollisuus, reserviläisiin pohjautuvat sodan ajan joukot ja riittävä puolustusbudjetti ovat välttämättömyys, josta on pidettävä kiinni tulevia päätöksiä tehtäessä, toteaa Reserviläisliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Mikko Savola.

- NATO-kannatus on kasvanut yllättävän paljon. Vuosittain tehdyissä jäsenkyselyissä liittymisen kannatus ei ole koskaan ollut näin korkealla, muistelee Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg.

Vuosikokous käynnissä Lepaalla

Reserviläisliitto kokoontuu tänään lauantaina Hattulassa, jossa järjestetään liiton sääntömääräinen vuosikokous. Lepaan kartanossa pidettävän tilaisuuden avasi klo 10.00 kenttähartaus. Virallinen vuosikokous alkaa klo 14.30 ja sitä ennen järjestetään mm. liiton strategia-työpaja ja Reserviläisurheiluliiton kevätkokous.

Tapahtuman päättää liiton 60-vuotisjuhlavuoden esittely, johon kuuluu mm. 11.-12.4.2015 järjestettävä juhlaristeily Silja Europalla sekä 19.4. järjestettävä, koko valtakunnan kattava seppeleenlasku. Reserviläisliitto perustettiin huhtikuussa 1955 Helsingissä.

Lisätietoja antaa Reserviläisliiton puheenjohtaja Mikko Savola, p. 040 575 8498 tai toiminnanjohtaja Olli Nyberg, p. 0400 640 755 tai s-posti [email protected]. Lisätietoja myös osoitteesta www.reservilaisliitto.fi.