Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Turvallisuus » Onko Suomen puolustuksella edessä ruotsalainen alasajon tie?

Reserviläisliitto tiedottaa

Onko Suomen puolustuksella edessä ruotsalainen alasajon tie?

Tiedote.
Julkaistu: 21.02.2013 klo 14:16
Julkaisija: Reserviläisliitto tiedottaa

Hallituksen päättämättömyyden johdosta myös Suomen puolustuskyky on romahtamassa. Eduskunnan käsittelyssä oleva puolustusselonteko kertoo merkittävän osan keskeisestä sotamateriaalistamme vanhenevan 2020-luvulla mutta silti hallitus ei esitä uusimisen edellyttämää lisärahoitusta. Reserviläisliiton puheenjohtaja Mikko Savola vaatii rahoitusta kuntoon.

- Ilman Eduskunnan päättämää, riittävää rahoitustasoa vaarannamme kotimaan puolustuksen, kun puolustusvoimat joutuu sopeuttamaan toimintansa budjettikehykseen. Poliittiset linjaukset ja sen tuomat kansainvälisyyspainotukset ovat viemässä Suomea Ruotsin tielle. Tätäkö Suomi haluaa?

Ilman lisärahoitusta Puolustusvoimien sodan ajan vahvuutta joudutaan Ruotsin mallin mukaisesti leikkaamaan voimakkaasti eikä koko maan puolustaminen ole enää jatkossa mahdollista. Ruotsin sodan ajan vahvuus on vain vajaa viidennes Suomen nykyisestä, 340.000 hengen vahvuudesta.

Puolustuskykyämme laskee myös riittämätön kertausharjoituskoulutus. Selonteossa esitetty 18.000 henkilön koulutustaso on riittämätön ylläpitämään reservin osaamista ja valmiutta.

- Osaava reservi tarvitsee riittävästi koulutusta ja nykyiset, eivätkä edes selonteossa mainitut kertausharjoitusmäärät riitä riittävän osaamisen varmistamiseen. Ne mahdollistavat kertausharjoitukset reserviläiselle keskimäärin 13 vuoden välein, kun tavoiteltava aika tulisi olla noin 5 vuotta, sanoo Savola.

Reserviläisten osaamista voidaan osin ylläpitää myös omaehtoisella harjoittelulla ja koulutuksella, joita mm. Reserviläisliitto ja Maanpuolustuskoulutusyhdistys tarjoavat. Selonteossa tulee varmistaa se, että Puolustusvoimilla on jatkossakin riittävästi harjoitusalueita ja ampumaratoja tähän toimintaan. Savolan mukaan kotiutuvat varusmiehet ja -naiset tulee myös nykyistä määrätietoisemmin ohjata vapaaehtoisen maanpuolustustyön ja -koulutuksen pariin.

- Haluamme olla Puolustusvoimien tärkein yhteistyökumppani. Vapaaehtoisella maanpuolustustyöllä on ratkaiseva rooli koko maan puolustamisessa, maanpuolustushengen ylläpitämisessä ja lisäkoulutuksen antamisessa. Puolustusvoimien tulisi ohjata kotiutuvia varusmiehiä yhä määrätietoisemmin reserviläistoimintaan.

Reserviläisliitto antaa lausunnon Eduskunnan puolustusvaliokunnalle turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta selonteosta perjantaina 22.2.2013.  Lisätietoja asiasta antavat puheenjohtaja Mikko Savola, puh. 040 575 8489 tai s-posti mikko.savola@eduskunta.fi ja toiminnanjohtaja Olli Nyberg, puh 0400 640 755  tai s-posti olli.nyberg@reservilaisliitto.fi.

 

 

Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu 354 paikallista jäsenyhdistystä ja 18 maakunnallista piiriä. Henkilöjäseniä liitolla on yli 36.000, joista valtaosa on asepalveluksen suorittaneita henkilöitä.

Reserviläisliiton tehtävänä on ylläpitää reserviläisten kenttäkelpoisuutta sekä suomalaisten maanpuolustustahtoa. Päätoimintamuotoja ovat ammunta, urheilu ja liikunta, maanpuolustustahdon hyväksi tehtävä työ, veteraanituki ja erilainen koulutus. Reserviläisiitto on jäsenenä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksessä (MPK), jonka vapaaehtoiskouluttajista lähes puolet on Reserviläisliiton jäseniä.

Reserviläisliiton puheenjohtajana toimii kansanedustaja Mikko Savola Ähtäristä. Lisätietoja osoitteesta www.reservilaisliitto.fi.

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs