Liian monesta kodista puuttuvat toimivat palovaroittimet

Tutkimusten ja tilastojen mukaan liian monesta kodista puuttuvat toimivat palovaroittimet. Esimerkiksi vuokra-asunnoista jopa 70 prosenttia on ollut vailla toimivia palovaroittimia, kun ne ovat olleet asukkaan vastuulla. Pelastuslaitosten palopaikoilta keräämien tietojen mukaan toimivia palovaroittimia on ollut vain puolessa kodeista. Paloturvallisuusviikolla testataan palovaroittimia toivottavasti kaikissa kodeissa. Paloturvallisuusviikkoa vietetään 26.11.–1.12.

Palovaroittimien hankinta- ja kunnossapitovastuu on tavallisissa suomalaisissa kodeissa asunnon haltijan tehtävä, kun kodin palovaroittimet ovat paristokäyttöisiä, ei sähköverkkoon kytkettyjä.

– Tilanne saattaa muuttua uuden, eduskunnan käsittelyssä olevan pelastuslain myötä, mutta toistaiseksi asukkaat vastaavat kotiensa palovaroittimien riittävyydestä ja toimivuudesta, Suomen Pelastusalan keskusjärjestön vanhempi asiantuntija Ilpo Leino toteaa.

Paloturvallisuusviikolla #palovaroitintanssi tekee palovaroittimien testaamisesta hauskaa

Lauantaina 26.11. alkaneen Paloturvallisuusviikon teemana on palovaroittimet. Tavoitteena on, että kaikissa kodeissa olisi toimivat palovaroittimet. Asia on vakava, mutta Paloturvallisuusviikko haluaa tarjota siihen hauskuutta ja jopa tanssin iloa.

Paloturvallisuusviikko esittää sosiaalisessa mediassa haasteen hyväntuuliseen palovaroitintanssiin ja samalla palovaroittimien testaamiseen. Mukana haastamassa on neljä sosiaalisen median vaikuttajaa: palomies-leuanvetäjämestari Joonas Mäkipelto, ensihoitaja Jenni Mikkola, DJ Windows95mies Teemu Keisteri ja vatsastapuhuja Sari Aalto.

– Palovaroitinpäivänä 1.12. klo 18 on varsinainen H-hetki. Silloin Paloturvallisuusviikon kampanjaväki toivoo, että kodeissa kaikkialla Suomessa piipataan palovaroittimia eli painetaan testinappia, sanoo turvallisuusviestinnän asiantuntija Juha Hassila Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä.

Palovaroitin on halpa ja hyvä henkivartija, joka suojaa myös naapureiden henkeä

Palovaroittimet vartioivat paitsi kodin asukkaiden henkeä ja terveyttä myös kerros- ja rivitaloissa asuvien naapurien turvallisuutta ja jopa yhteistä omaisuutta.

– Yhdessä taloyhtiön asunnossa syttynyt tulipalo jää kovin harvoin vain sen asunnon ja asukkaiden haitaksi. Naapuriasuntoihin voi tulla mittavaakin vahinkoa tulen, savun ja sammutusveden vuoksi ja pahimmillaan voidaan menettää ihmishenkiä, Leino painottaa.

Palovaroittimia kannattaa testata säännöllisesti painamalla testinappia, ja 5–10 vuoden välein ne on syytä vaihtaa uusiin. Koska palovaroittimet ovat sähkölaitteita, ne voivat vikaantua tai niiden toiminta voi iän myötä heikentyä. Vanhat palovaroittimet eivät tutkitusti toimi luotettavasti.

Palovaroittimia tarvitaan useampi – yksi riittää vain harvoin

Palovaroittimia pitää usein olla enemmän kuin yksi. Vaikka lain minimivaatimus onkin yksi palovaroitin jokaista 60 neliömetriä kohden jokaisessa kerroksessa, ei pelkän neliömäärän perusteella tehtävä asennus anna aina riittävää turvaa.

– SPEK suosittelee, että palovaroittimet asennetaan jokaiseen makuuhuoneeseen, poistumisreitille eli eteistilaan, olohuoneeseen, sillä siellä on usein sähkölaitteita, sekä useampikerroksisessa asunnossa kaikkiin kerroksiin portaikon läheisyyteen, sanoo Leino.

Paloturvallisuusviikkoa koordinoi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Yhteistyössä ovat mukana pelastuslaitokset, pelastusliitot, sisäministeriö, EHYT ry, Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto, Kirkkohallituksen Diakonia ja yhteiskunta, Suomen Kiinteistöliitto, Suomen Omakotiliitto, Suomen Palopäällystöliitto, Nuohousalan Keskusliitto sekä Vanhustyön keskusliitto. Paloturvallisuusviikon rahoittaa Palosuojelurahasto. 

Lisätietoja:

Vanhempi asiantuntija Ilpo Leino, p. 045 657 7290

Turvallisuusviestinnän asiantuntija Juha Hassila, p. 040 758 7846

www.paloturvallisuusviikko.fi

Lähteet:

Vuokratalojen turvallisuuden parantaminen teknisin ratkaisuin (SPEK tutkii 24)

https://issuu.com/spek_ry/docs/spek_tutkii_24?fr=sYTYzZDMyNjUxODg

Pelastusviranomaisten onnettomuustilastot (PRONTO) 2009–2018 kaikki asuinrakennukset (n. 48 %) ja 2016–2020 taloyhtiöiksi luokiteltavat asuinrakennukset (n. 50 %).