Yhteistiedote: Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes), Työterveyslaitos ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea.
Viranomaiset muistuttavat, että itse tehdyt maskit eivät suojaa käyttäjäänsä koronavirukselta. Maski voi kuitenkin suojata muita, jos maskin käyttäjällä on virustartunta. Pahimmillaan itse tehdyt suojaimet voivat olla jopa viruksenlevittäjiä, jos oikeanlaisesta hygieniasta ei pidetä huolta. Väärin käytettynä itse tehty maski lisää epäpuhtauksien määrää hengitysteiden edessä. Maski ei ole hengityksensuojain. Virallisten hengityksensuojainten ja suu-nenäsuojusten myynti ja maahantuonti on tarkoin säädeltyä.
Erilaiset hengitysteiden eteen tehdyt viritykset ja itse tehdyt kasvosuojaimet ovat lisääntyneet katukuvassa. Paras keino suojautua koronavirusta vastaan on kuitenkin pysyä kotona, pitää ainakin 1-2 metrin etäisyys muihin ihmisiin ja pestä kädet vedellä ja saippualla tai puhdistaa ne alkoholipitoisella käsihuuhteella.
Työterveyslaitos, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes), Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea ja sosiaali- ja terveysministeriö antavat ohjeita hengityssuojaimiin ja niihin liittyvään lainsäädäntöön liittyen.
THL:n mukaan suu-nenäsuojausten käyttöä suositellaan pisarasuojaksi, kun työntekijät hoitavat hengitystieinfektioon sairastuneita potilaita. Hengityksensuojaimia (FFP2 tai FFP3) suositellaan käytettäväksi, kun hoidon aikana tehdään aerosolia tuottavia toimenpiteitä esim. tehohoidossa. Potilasta, jolla on hengitystieinfektio, voidaan opastaa käyttämään suu-nenäsuojusta esimerkiksi odotustilassa tai kuljetuksen aikana.
Kuluttajille tarkoitetut hengityksensuojaimet (esim. FFP2/FFP3)
Ammattikäyttöön tarkoitetut hengityksensuojaimet (esim. FFP2/FFP3)
Asiasta ohjeistetaan STM:n linjauksessa.
Jos olet aikeissa tuoda myyntiin hengityksensuojaimia tai suu-nenäsuojia, saat viranomaisilta lisätietoa tuotteisiin liittyvästä lainsäädännöstä ja markkinoille saattamisen edellytyksistä.
Viranomainen |
Tuote |
Tuotetta koskevista vaatimuksista tarkemmin |
Lisätietoja / muuta huomioitavaa |
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) |
kuluttajakäyttöön tarkoitetut hengityksensuojaimet |
Henkilönsuojainasetus (EU) 2016/425 |
https://tukes.fi/artikkeli/-/asset_publisher/huomioi-nama-kun-myyt-hengityksensuojaimia |
kuluttajakäyttöön tarkoitetut suu-nenäsuojat |
Kuluttajaturvallisuuslaki 920/2011 ja Valtioneuvoston asetus kulutustavaroista ja kuluttajapalveluksista annettavista tiedoista 613/2004 |
Yleisissä kulutustavaroissa ei saa olla CE-merkintää. Tuotteista, jotka eivät täytä henkilönsuojaimille asetettuja vaatimuksia, ei saa antaa kuluttajalle virheellistä kuvaa, että kyseessä olisi henkilönsuojain. Jos suu-nenäsuojia tai vastaavia tuotteita markkinoidaan kuluttajille hengityksensuojaimina, tulee niiden täyttää henkilönsuojaimille asetetut vaatimukset. |
|
sosiaali- ja terveysministeriön työ- ja tasa-arvo-osasto |
ammattikäyttöön tarkoitetut hengityksensuojaimet |
Henkilönsuojainasetus (EU) 2016/425 |
Nämä tuotteet ovat EU-tyyppitarkastettavia. Vaatimuksia lievennetty 31.3.2020. |
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea |
kirurgiset suu-nenäsuojukset hoitohenkilökunnan käyttöön |
Lääkinnällisten laitteiden asetus (EU) 2017 / 745 tai direktiivi 93/42/EEC |
Tuotteiden pitää olla CE-merkittyjä. Tuotetiedoissa oltava vastuullisen valmistajan nimi ja osoite. Jos valmistaja Euroopan ulkopuolella, niin myös Eurooppaan sijoittuneen valtuutetun edustajan nimi ja osoite. |
Työterveyslaitos |
sekä ammattilais- että kuluttajakäyttöön tarkoitetuttujenhengityksensuojainten ja suu- ja nenäsuojaintenasiantuntijatuki |
|
Työterveyslaitos on hengityksensuojainten asiantuntija ja tutkija, ei viranomainen. Työterveyslaitos teki aiemmin myös henkilösuojainten testauksia ja sertifointeja, mutta syksyllä 2019 testaus- ja sertifiointitoiminta myytiin SGS Fimkolle. |
Lisätietoja:
kuluttajille myytävät hengityksensuojaimet:
ylitarkastaja Asta Koivisto, Tukes. p. 029 5052 187
sähköposti muotoa etunimi.sukunimi(at) tukes.fi
ammattikäyttöön tarkoitetut hengityksensuojaimet:
neuvotteleva virkamies Pirje Lankinen, sosiaali- ja terveysministeriö, p. 0295 163 488
ylitarkastaja Tapani Vänni, sosiaali- ja terveysministeriö, p. 0295 163 219
sähköposti muotoa etunimi.sukunimi(at)stm.fi
kirurgiset suu- ja nenäsuojukset hoitohenkilökunnan käyttöön:
tarkastaja Tuomo Aarnikka, Fimea. p. 029 5223278, Fimea
sähköposti muotoa [email protected].
tietoa suu- ja nenäsuojuksista ja hengityksensuojaimista:
vanhempi asiantuntija Erja Mäkelä, Työterveyslaitos, puh. 030 474 2595, erja.makela(at)ttl.fi, Työterveyslaitos
Tutustu myös:
THL:n toimenpideohje epäiltäessä koronaviruksen COVID-19 aiheuttamaa infektiota
Tietoa itse tehdyistä suojaimista, suu-nenäsuojuksista ja hengityksensuojaimista (Työterveyslaitos)
Tukesin henkilönsuojaimia käsittelevät sivut
Fimean tiedote: Kevyet nenä-suusuojaimet eivät ole riittäviä estämään virustartuntoja (18.3.2020)
Tukesin tiedote: Huomioi nämä kun myyt hengityksensuojaimia (13.3.2020)
Tukesin tiedote: Uusi vientilupavaatimus henkilönsuojaimille koronavairuksen takia (20.3.2020)
HUOM! Voit tilata tiedotteemme ja uutisemme osoitteesta tukes.fi/tilaukset.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) edistää tuotteiden, palveluiden ja teollisen toiminnan turvallisuutta ja luotettavuutta. Tavoitteenamme on vastuullinen, turvallinen ja kilpailukykyinen Suomi.
Haluamme olla suojan tuoja – turvallisten toimintatapojen edistäjä ja mahdollistaja.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1