Aamu hoivakoti Vuosikkaassa Lapualla alkaa hoitajien tullessa töihin kello 7. Hoivakodissa asuu ikäihmisiä, monella on muistisairaus. Kaikki kuitenkin liikkuvat itse ja siihen halutaan myös kannustaa. Yön aikana hoitajien läsnäolo ei ole tarpeen, sillä asukkaat nukkuvat ja avun tarve on vain satunnaista. Turvallisuus halutaan kuitenkin taata niin yön kuin yllättävien asioidenkin varalta. Tässä käytetään apuna teknologiaa.
Iltahoitaja huolehtii jokaiselle turvarannekkeen ranteeseen. Avun tarpeen yllättäessä nappia painamalla saa hälytettyä apua.
- Yöllisiä hälytyksiä tulee harvoin ja ne ohjautuvat suoraan palolaitokselle, josta sitten päivystäjät käyvät tarkastamassa tilanteen ja auttamassa apua tarvitsevaa. Tarkastamme myös säännöllisesti palolaitoksen kanssa palohälytinjärjestelmän toimivuuden. Tulipalon sattuessa palohälyttimen robottipuhelin välittää tiedon heti palolaitokselle, kertoo hoivayrittäjä Pirjo Tanninen.
Vuosikkaassa suhtaudutaan hoivaa ja hoitamista helpottavaan teknologiaan myönteisesti. Laitteiden on oltava sellaisia, että ne soveltuvat juuri kyseiseen ympäristöön ja tarpeeseen. Saatavilla on laitteita joilla haetaan apua samaan asiaan, mutta ne toimivat hieman eri tavoin.
- Meillä oli käytössä hälyttäviä ovimattoja. Ovimatot lähettivät hälytyksen ennalta sovitun mukaisesti aina kun päälle astuttiin. Matot olivat käytössä öisin. Jotkut asukkaistamme liikkuvat myöhään illalla tai aikaisin aamulla ja tahtomattaan aiheuttivat hälytyksiä. Luovuimme matoista ja nyt meillä on ovivahti, joka hälyttää vasta sitten jos ovi avataan. Luvalliset ovesta kulkijat voivat myös kuitata hälytyksen napinpainalluksella. Nappi on riittävän lähellä ovea, mutta silti tarpeeksi huomaamaton, kertoo Tanninen.
Tekniikka ja laitteet kehittyvät koko ajan. Järjestelmiä on hyvä päivittää aika ajoin.
- Olemme parhaillaan uusimassa turvarannekkeita. Uudessa järjestelmässä voimme myös nähdä turvarannekkeen paikan pisteenä karttapohjalla. Hoitajien ollessa talossa asukkaat saavat liikkua vapaasti niin ulkona kuin sisällä. Vaikka asukkaat eivät ole kauas lähteneetkään, antaa sijaintipaikan havainnointi lisäturvaa.
Yksi tärkeä turvatekijä on valaistus. Huoneissa on himmentimellä toimivat yövalot, joten jokainen voi säätää valaistuksen itselleen sopivaksi. Käytävillä valaistus on turvattu akkukäyttöisin valoin, joten mahdollisen sähkökatkonkin aikana valaistus toimii.
Vuosikkaan yrittäjä suhtautuu teknologiaan ennakkoluulottomasti. Tulevissa asiakkaissa alkaa jo olla henkilöitä, jotka ovat käyttäneet tietokoneita. Yrittäjän mukaan ei ole ongelmallista toteuttaa internetverkkoa hoivakodissa, mikäli asukkaat ja omaiset haluavat alkaa hyödyntää esimerkiksi kuvapuheluita keskinäisessä yhteydenpidossa.
- Asukkaamme ovat olleet hyvin uteliaita ja myönteisiä uutta teknologiaa kohtaan. Pari vuotta sitten meillä oli testikäytössä pieni robotti, joka mm. ohjasi jumppaa. Asukkaista oli mielenkiintoista ja mukavaa tehdä liikkeitä robotin ohjaamana. Robotin ohjatessa ja säestäessä työntekijä pystyi avustamaan niitä asukkaita, joilta täysin itsenäinen liikkuminen ei enää suju, kertaa Tanninen kokemuksiaan.
Yrittäjä Pirjo Tanninen on ollut vuosien varrella mukana useissa kehittämis- ja tutkimusprojekteissa. Tannisen mukaan projektien avulla on mahdollista saada tietoa uusista tuulista ja testata laitteita.
Seinäjoen ammattikorkeakoulun toteuttama EU-rahoitteinen CarePrise on kuvannut yli kaksikymmentä erikokoista ja näköistä hyvää käytäntöä ikääntyviin kohdennetusta hoivayrittäjyydestä. Tulevaisuudessa hoivalaitteista ja käyttöjärjestelmiin liittyvistä palveluista odotetaan kasvavaa alaa.
Teknologisia ratkaisuja on markkinoilla jo runsaasti. Apua löytyy kodin turvallisuuteen (mm. liesivahdit, kaatumisesta ilmoittavat sensorit, kodin turvakamerat) ja kulun seurantaan (mm. GPS-tekniikkaa hyödyntävät laitteet, ovivahdit) sekä suuri valikoima erilaisia hoivan ja arjen apuvälineitä. Käyttöä rajoittavat tekijä on vielä hinnat, eikä tuotteita tai käyttäjäkokemuksia vielä tunneta laajalti.
- ”Hilavitkuttimet” hoivan apuna voivat pelottaa. Ratkaisuissa on kuitenkin suurelta osin sellaisia, jotka helpottavat arkea ja mahdollistavat itsenäisempää elämää. Teknisten ratkaisujen avulla ei ole tarkoitus korvata ihmisiä, vaan vapauttaa käsipareja sellaiseen työhön, joihin niitä eniten tarvitaan. Tärkeätä teknologian yhteydessä on muistaa käyttäjälähtöisyys. Laitteiden tulee olla selkeitä käyttää ja teknisen tuen henkilöstön on osattava huomioida kohderyhmänsä, kertoo CarePrise hankkeen projektipäällikkö Salla Kettunen.
CarePrise- projektin aikana havaittiin, että teknologisten ratkaisujen käyttöön ottaminen kiinnostaa. Vanhuspalvelulakiin saakka on kirjattu tavoite, jonka mukaan ikääntyviä tuetaan yhä enemmän omissa kodeissaan. Auttavia käsipareja ei hetkessä tule suuria määriä lisää.
- Ikääntyvät, jotka ovat tottuneet käyttämään tietokoneita ja muuta tekniikkaa, tuskin vierastavat uusia ratkaisuja, joiden avulla pystyvät toimimaan omassa kodissaan ja lähiympäristössään itsenäisesti pidempään ja samalla pitämään yllä sosiaalisia suhteita. Kysynnän kasvaessa hinnat oletettavasti laskevat ja tarjonta kasvaa, Kettunen jatkaa.
Eettisesti helpoimpia teknologisia ratkaisuja ovat sellaiset, joiden käyttäjät ovat omatoimisia. Etenkin tietoa tallentavien laitteiden ja välineiden kohdalla joudutaan pohtimaan enemmän myös eettistä puolta. Omaisten kanssa olisi hyvä keskustella hoitotoiveistaan jo hyvissä ajoin.
Seinäjoen ammattikorkeakoulussa voi opiskella kuudella eri koulutusalalla ja suorittaa tutkinnon 20 eri koulutusohjelmassa. SeAMKissa on noin 4500 opiskelijaa ja vuosittain lähes 500 ulkomaista opiskelijaa. Korkeakoulu on myös vahvasti mukana sekä valtakunnallisessa että maakunnallisessa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyössä.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1