Viljapohjaiselle bietanolin tuotannolle edellytykset olemassa
Selvitysmies Esa Härmälä toteaa, että valtiolla on ympäristö-, energia-, teollisuus- ja maatalouspoliittiset perusteet tukea viljapohjaisen bioetanolin tuotannon käynnistymistä Suomessa, että mikäli halukkaita yrityksiä löytyy. - Yrittäjäriskin tulee säilyä yrityksillä; niiden tulee todistaa uskonsa kilpailukykyynsä tällä varsin haastavalla toimialalla järjestämällä itse hankkeiden pääasiallinen rahoitus, Härmälä korostaa. Härmälän mukaan hankkeiden takana tulisi olla vahvat teolliset toimijat.
- Härmälän raportti osoittaa, että Suomessa on tietyin edellytyksin mahdollisuudet käynnistää bioetanolin tuotanto. Raaka-ainetta riittää. Tuotannon sivuvirroille, erityisesti rehuvalkuaiselle löytyy kysyntää. Selvityksen päätuotteelle, bioetanolille näyttäisi syntyvän kilpailukykyiset tuotantoedellytykset tietyin ehdoin, toteaa elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen.
- Puollan Härmälän esittämien veroratkaisujen toteuttamista pikaisesti. Pidän yritystukilain mukaisten investointiavustusten myöntämistä mahdollisille investoinneille käyttökelpoisimpana keinona tarvittavien investointien tekemiseksi, ministeri Pekkarinen sanoo.
Härmälän arvion mukaan Suomeen mahtuisi enintään 2-3 mittavaa bioetanolia ja valkuaisrehua valmistavaa laitosta. Niillä voitaisiin tuottaa ½-3/4 oletetusta bioetanolin käytöstä vuonna 2020. Viljan vientitarvetta vähennettäisiin tällöin runsaalla kolmanneksella, valkuaisrehun tuontitarve vähenisi kolmanneksella. Ensisijaisina mahdollisuuksina Härmälä pitää olemassa olevan etanolikapasiteetin laajentamista Etelä-Pohjanmaalla ja uuden laitoksen rakentamista Varsinais-Suomen, eteläisen Satakunnan ja Lounais-Hämeen muodostamalle maatalousalueelle. Teollinen logistiikka on laitoksen sijoituspaikalle keskeinen kriteeri.
Härmälä toteaa, että valtion keinovalikoimassa investointituki on ainoa väline, jolla nimenomaan kotimaisen tuotannon syntymistä voidaan edistää. Mahdollisuudet tuen antamiselle ovat kuitenkin huonot, koska erityistä energiatukea ei nykyehtojen (VN asetus1313/2007) mukaan voi myöntää viljapohjaiselle etanolituotannolle. Mikäli valtio haluaa edistää tätä tuotantoa, säädös tulee Härmälän mukaan pikaisesti tarkistaa.
Myöskään yritysten kehittämistuki (laki 1336/2006) ei sovi bioetanolihankkeille, koska yritykset todennäköisesti ylittäisivät tämän pk-yrityksille tarkoitetun tuen liikevaihtorajan (50 milj. ?/v). Tuki on myös alueellisesti porrastettu siten, että se ei suosi voimaperäisimpiä viljanviljely- ja kotieläinalueita. EU:n nk. kestävyyskriteeri on Härmälän mukaan täytettävissä ainakin Etelä- ja Länsi-Suomen ohran ja vehnän viljelyssä. Hän suosittelee, että Suomi käyttäisi samaa laskentakaavaa kriteerin täyttymistä laskettaessa kuin Ruotsi.
Nk. toisen sukupolven biopolttoainehankkeet Suomessa tähtäävät ensisijaisesti biodieselin tuotantoon. Bensiiniä, johon bioetanolia sekoitetaan, käytetään Härmälän mukaan kuitenkin jatkossakin huomattavat määrät eivätkä hankkeet siten syö toistensa mahdollisuuksia. Tuotantokustannuksiltaan viljapohjainen bioetanoli on kilpailukykyistä toisen sukupolven polttoaineeseen verrattuna. Tilannetta sen kannalta kuitenkin vääristää toisen sukupolven saama korkeampi tuki, kun se voidaan laskea kaksinkertaisesti sekoitusvelvoitetta täytettäessä.
Härmälän mukaan kannattaisi tutkia viljaetanolilaitoksen ja toisen sukupolven biodiesel-laitoksen rakentaminen samaan paikkaan. Etanolilaitos voisi tasaisesti hyödyntää diesel-laitoksen hukkalämpöä. Lopputuotteiden laskennallinen bioenergiaosuus tällaisessa laitoskompleksissa olisi miltei 100 %.
Työ- ja elinkeinoministeriö antoi 5.11.2009 toimitusjohtaja Esa Härmälälle tehtäväksi laatia arvion siitä, onko Suomessa mahdollista ja taloudellisesti perusteltua käynnistää liikennepolttoaineeksi käytettävän viljapohjaisen etanolin tuotantoa ottaen huomioon mm. biopolttoaineiden lisäkäytölle asetetut tavoitteet, EU:n asettamat kestävyysvaatimukset ja kotimaisen valkuaisrehuomavaraisuuden lisääminen.
Viljapohjaisen etanoli tuontanto Suomessa (pdf) (351.6 KB)
Lisätiedot:
toimitusjohtaja Esa Härmälä, EFMA, puh. +32 479 900 663 tai [email protected]
