Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Tuotanto » Työllisyys riippuu uusiutumiskyvystä ja kustannuskehityksestä

Teknologiateollisuus ry

Työllisyys riippuu uusiutumiskyvystä ja kustannuskehityksestä

Tiedote.
Julkaistu: 01.08.2013 klo 11:15
Julkaisija: Teknologiateollisuus ry

Teknologiateollisuuden tuotanto on painunut uudelleen finanssikriisin jälkeiselle vuoden 2009 pohjatasolle. Sen jälkeinen toimialan tuotannon ja liikevaihdon piristyminen on sulanut pois. Markkinaosuuksia menetetään. Tarvitaan suomalaisen kustannuskehityksen pysäyttämistä ja rohkeita uudistuksia kilpailukyvyn parantamiseksi. Yritysten välisten erojen kasvu korostaa yrityskohtaisuuden lisäämistä tulevissa palkka- ja työehtoratkaisuissa.

Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto oli Suomessa runsaat 66 miljardia euroa vuonna 2012. Tämän vuoden tammi-huhtikuussa liikevaihto oli kuusi prosenttia pienempi kuin vuosi sitten samaan aikaan. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 2008 liikevaihtoa kertyi Suomessa runsaat 81 miljardia euroa.

Liikevaihto ja henkilöstö vähenevät tänä vuonna 

Teknologiateollisuudessa liikevaihdon lasku jatkui keväällä ja alkukesällä.

Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat yritykset saivat uusia tilauksia huhti-kesäkuussa euromääräisesti 14 prosenttia vähemmän kuin vastaavalla ajan-jaksolla vuonna 2012.

Tilauskannan arvo oli kesäkuun lopussa 10 prosenttia pienempi kuin samaan aikaan viime vuonna.

– Markkinatilanteen epävarmuuden jatkumista osoittaa se, että tarjouspyyntöjen kehitys ei parantunut, painottaa Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen.

– Viime kuukausien tilaus- ja tarjouspyyntökehityksen perusteella teknologiateollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan syksyllä alemmalla tasolla kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Liikevaihto on merkittävästi pienempi kuin ennen talouskriisiä syksyllä 2008, toteaa Turunen.

Teknologiateollisuuden yrityksissä Suomessa oli henkilöstöä kesäkuun lopussa noin kaksi prosenttia eli 6 000 vähemmän kuin keskimäärin vuonna 2012. Henkilöstöä oli kaikkiaan noin 289 000, josta noin 15 000 oli lomautusjärjestelyjen piirissä. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 2008 teknologiateollisuuden yritykset työllistivät Suomessa kaikkiaan 319 000 henkilöä.

Suomalaisen alihankinnan menestys ratkaisee työllisyyden

Noin kolmannes alan yritysten kokonaisliikevaihdosta muodostuu alihankinnasta. Sen sijaan puolet työpaikoista eli vajaa 150 000 perustuu alihankinnaksi luettaviin tehtäviin.

– Alihankinta, alihankintaverkostojen toimivuus ja sen kilpailukyky ovat elinehto koko teknologiateollisuuden menestymiselle Suomessa, painottaa Jorma Turunen.

– Suomen viennissä suuryritysten osuus on hallitseva. Alihankkijoiden osuus vientituotteiden valmistusketjussa on merkittävä, mutta välillinen. Vientimme kaipaa leveämpiä hartioita.

Työehtosopimuksilla vauhtia yritystason uudistuksiin

Talouskehitys on heikkoa ja epävarmaa suomalaisen teknologiateollisuuden päämarkkina-alueella Euroopassa. Heikentynyt kysyntä korostaa kilpailukyvyn merkitystä ja lisää suomalaisten yritysten välisiä eroja.

– Vain kilpailukykyiset yritykset saavat uusia tilauksia ja voivat tarjota työtä kannattavasti, toteaa Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Risto Alanko.

Työvoimakustannukset vievät jalostusarvosta leijonanosan, teknologiateollisuudessa keskimäärin noin 80 prosenttia. Alihankinnassa osuus on tätäkin suurempi ja hintakilpailu jatkuvasti kiristyvää.

– Työvoimakustannusten nousu on pysäytettävä, jos työllisyydestä halutaan pitää huolta, muistuttaa Alanko.

– Laskevien hintojen maailmassa kannattavuuden ja markkinaosuuksien säilytys edellyttää, etteivät suomalaisten yritysten kustannukset nouse ja että yrityksissä keskitytään tuottavuutta parantaviin uudistuksiin.

– Palkkakehityksen tulee perustua yrityskohtaisen tuottavuuden paranemiseen, kun yleisiin palkankorotuksiin ei työllisyyttä vaarantamatta nykytilanteessa ole varaa, painottaa Alanko.

Alanko muistuttaa, että kansainvälisissä vertailuissa toistuvasti todetut suomalaisen palkanmuodostuksen ja työehtojen jäykkyydet on syytä ottaa vakavasti, kun sopimuksia uudistetaan. Parhaiten joustavuutta ja yrityskohtaisuutta edistetään työntekijöiden ja työnantajien keskinäisellä yhteistyöllä.

– Työllisyyskehitys on avainasemassa myös ostovoiman kannalta. Sitä maan hallitus voi tukea veroratkaisuin työmarkkinaratkaisujen mallista riippumatta. Sama koskee työnantajien ja palkansaajien maksamien eläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen kehitystä lähivuosina. Korotuksista pidättäytyminen tukee sekä ostovoimaa että yritysten kilpailukykyä pitkittyneessä taantumassa, linjaa Alanko.

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Jorma Turunen, puh. 0500 445 444

Varatoimitusjohtaja Risto Alanko, puh. 040 502 6411

Pääekonomisti Jukka Palokangas, puh. 040 750 5469

Tilanne ja näkymät 3/2013 -raportti ja video löytyvät täältä

Teknologiateollisuus vastaa 55 prosentista Suomen koko viennistä ja 80 prosentista Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista. Toimiala työllistää suoraan 289 000 ihmistä, joista jokainen välillisesti muualla yhteiskunnassa ainakin 1,5 lisätyöpaikan verran.

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs