Teknologiateollisuuden kasvu Suomessa on jatkunut, mutta yritysten tilanne on hyvin epäyhtenäinen. Henkilöstön määrä yrityksissä ei ole kääntynyt kasvuun. Teknologiateollisuuden viennistä 70 prosenttia menee Eurooppaan, jossa näyttää tapahtuneen käänne huonompaan. Selviytyäkseen Suomi tarvitsee viennin vetoa sekä investointeja uudistumiseen ja kasvuun.
Teollisuuden kilpailukykyä Suomessa tulisi parantaa kaikin käytettävissä olevin keinoin. Hallitusohjelman sisältö ei kokonaisuutena kannusta yrityksiä investoimaan Suomeen ja työllistämään.
- Kun ohjelmaa aletaan viedä käytäntöön, on otetta terävöitettävä niin, että Suomen vetovoima investoinneille paranee merkittävästi, vaatii Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen.
Liikevaihto Suomessa kasvanut, työpaikkojen määrä ei
Teknologiateollisuuden liikevaihdossa Suomessa ohitettiin talouskriisin synkin vaihe vuoden 2010 alussa. Sen jälkeen liikevaihto on asteittain elpynyt, mutta hyvin epäyhtenäisesti sekä toimialojen että yritysten välillä. Koko alan liikevaihto on edelleen selvästi pienempi kuin ennen talouskriisiä syksyllä 2008.
Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia huhti-kesäkuussa euromääräisesti 25 prosenttia enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2010 ja 11 prosenttia enemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä tammi-maaliskuussa. Kun verrataan tilannetta talouskriisiä edeltävään aikaan syksyllä 2008, uudet tilaukset olivat huhti-kesäkuussa lähes neljänneksen alemmalla tasolla.
Tilauskannan arvo oli kesäkuun lopussa hieman suurempi kuin samaan aikaan vuonna 2010 ja 7 prosenttia suurempi kuin maaliskuun lopussa. Verrattuna talouskriisiä edeltävään aikaan syksyllä 2008, tilauskanta oli kesäkuun lopussa 40 prosenttia alemmalla tasolla.
Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella teknologiateollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan lähikuukausina suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan, mutta edelleen merkittävästi pienempi kuin ennen talouskriisiä.
Teknologiateollisuuden yritysten henkilöstö Suomessa pysyi ennallaan tammi-kesäkuun aikana verrattuna vuodenvaihteen tilanteeseen. Henkilöstöä oli kesäkuun lopussa kaikkiaan 288 000. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 2008 alan yrityksissä henkilöstöä oli 329 000.
Tytäryrityksissä ulkomailla henkilöstö kasvoi viime vuonna 7 prosenttia. Kasvua oli ainoastaan kehittyvissä maissa ja siellä erityisesti Aasiassa. Ulkomailla henkilöstöä on jo yli 300 000.
Näkymät heikkenemässä uudelleen
Viimeaikaisesta, toteutuneesta kysynnän paranemisesta huolimatta Suomessa sijaitsevien alan yritysten ennustehorisontti on lyhyt. Maailmantalouden tilanne on hyvin epävarma ja altis nopeille muutoksille. Tästä kertovat heinäkuussa kerätyt teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksit, joiden mukaan näkymät ovat nopeasti heikentyneet. Näkymien heikkeneminen koskee erityisesti Eurooppaa ja Yhdysvaltoja.
Teknologiateollisuuden yrityksillä on vaikeuksia siirtää merkittävästi kohonneita kustannuksia lopputuotteidensa hintoihin. Toukokuussa alan alihankkijayrityksistä ainoastaan 27 prosenttia piti kannattavuuttaan hyvänä, kun ennen talouskriisiä tästä kertoi puolet yrityksistä.
- Menestyvät yritykset löytyvät nyt niistä, joilla on hyvä markkina-asema kasvavilla talousalueilla. Suomessa toimiva teknologiateollisuus vie 70 prosenttia tuotannostaan Eurooppaan, jolla ei nyt erityisen hyvin mene. Isänmaallisin silmin katsottuna ei syytä riemuun ole, toteaa Teknologiateollisuuden toimitus-johtaja Jorma Turunen.
- Suomi elää viennin varassa. Talouskriisin seurauksena viennistämme puuttuu vuositasolla jopa 27 miljardia euroa. Suomalaisten hyvinvoinnin ja velkakehityksen kannalta tämä on hälyttävää. Vienti on Suomen talouden selkäranka, eikä sen edistämistä ole nyt varaa laiminlyödä.
Suomi tarvitsee investointeja ja kasvua
Uuden hallituksen ohjelmasta näkee, että se on kompromissien summa.
Hallitusohjelman työllisyystavoitteet edellyttävät, että tulevat työmarkkinaratkaisut ja työvoimakustannuskehitys Suomessa mitoitetaan jatkossa Suomessa toimivan vientiteollisuuden kilpailuedellytysten perusteella. Tämän vuoksi niiden tulee mahdollistaa ja heijastaa aidosti eri yritysten ja suomalaisten työpaikkojen toisistaan poikkeavaa kilpailuasemaa sekä tuottavuus- ja kannattavuuskehitystä.
- Euroopan epävarmassa taloustilanteessa ja globaalin rakennemuutoksen paineissa kotimaiseen palkkainflaatioon ei yksinkertaisesti ole varaa, tähdentää Turunen.
Selvä pettymys hallitusohjelmassa oli yhteisöverokannan alentaminen vain yhdellä prosenttiyksiköllä. Sillä ei palauteta Suomen menettämää asemaa verokilpailussa. Pääoma- ja osinkoverotuksen muutokset kiristävät yrittäjien yhteenlaskettua verotusta erityisesti keskisuurissa yrityksissä.
Yritysten t&k-verokannustimen käyttöönottoa selvitetään edelleen. Epämääräisyys sen sisällöstä ja voimaantulon ajoituksesta eivät ainakaan edistä tavoiteltua t&k-investointien osuuden kasvattamista neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta.
- Työntekoa ja sen lisäämistä rasitetaan edelleen ankaralla verotuksella. Todellisuudessa ansiotulojen verotus tulee nousemaan, kun kunnallisverotus kiristyy ja eläkemaksuja korotetaan, Turunen toteaa.
Energiaintensiivisen teollisuuden energiaveroleikkurin laajentaminen sekä lupaus vientirahoituksen kehittämisestä kilpailijamaiden tasolle ovat tärkeitä teollisuuden kilpailukyvyn kannalta.
Lisätietoja:
toimitusjohtaja Jorma Turunen, puh. (09) 192 3310, 0500 445 444
pääekonomisti Jukka Palokangas, puh. (09) 192 3358, 040 750 5469
viestintä, apulaisjohtaja Markku Alhonen, puh. 040 564 9949
Suomalaisen teknologiateollisuuden päätoimialat ovat elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus, metallien jalostus, suunnittelu ja konsultointi sekä tietotekniikka-ala. Toimialalla tehdään 80 % koko elinkeinoelämän tutkimus- ja kehitysinvestoinneista. Ala vastaa 60 % Suomen koko viennistä, ja liikevaihdosta yli 70 % kertyy globaaleilta markkinoilta. Teknologiateollisuus ry:n noin 1 600 jäsenyritystä edustavat lähes 90 % Suomen koko teknologiateollisuudesta.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1