Vuosien 2008–2009 laman runtelemille pienille alihankintakonepajoille on tarjolla erilaisia keinoja selviytyä muuttuneessa tilanteessa. Niitä ovat operatiivisen toiminnan kehittämisen lisäksi muun muassa palveluliiketoiminnan kehittäminen, nykyistä teknologiaa hyödyntävä oma tuote ja muutamaan pääasiakkaaseen keskittyvä markkinastrategia, selviää Alihankinta 2011 -messuilla julkaistusta Suuri kuva -selvityksestä.
Suuri kuva kone- ja metallituoteteollisuuden alihankintasektorista -selvitys havainnollistaa erilaisten yritystyyppien mahdollisuuksia muuttuneessa tilanteessa. Selvitys julkistettiin Teknologiateollisuuden TRIOplus-hankkeen Vahvuudet ja vaihtoehdot – alihankinta muutoksessa -seminaarissa. Selvityksen toteutti Management Design Intelligence, ja vastuullisena johtajana toimi professori Jukka Vesalainen.
Monien kone- ja metallituoteyritysten liikevaihto notkahti taantuman aikana, eikä yritysten taloudellinen tilanne ole oleellisesti parantunut vuoden 2010 aikana. Kolmanneksella selvitykseen osallistuneista pk-yrityksistä liikevaihto putosi yli 55 prosenttia ja kolmanneksella noin 25 prosenttia. Vain joka kymmenes yritys kertoo vahvasta kasvusta.
Kehittämisideoita yritystyypin mukaan
"Lama on kohdellut kone- ja metallituoteteollisuuden alihankintasektorin yrityksiä Suomessa kovin ottein. Samaan aikaan globalisaatio on siirtänyt talouden painopistettä halvempien tuotantokustannusten maihin. Pelkästään komponenttialihankintaan keskittyneisiin yrityksiin lama on osunut vielä muita voimakkaammin", Vesalainen sanoi. "Keskisuuret yritykset taas pärjäsivät lamassa jostain syystä isoja ja pieniä yrityksiä paremmin."
Suuri kuva -selvitys ryhmittelee kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset neljään ryhmään ja tarjoaa niille erilaisia kehittämisvaihtoehtoja. Erityyppisten yritysten vaihtoehtoja ovat operatiivinen tai strateginen kehittäminen tai omistusjärjestelyt. Kaikkiin näihin vaihtoehtoihin on selvityksestä löytyy vaihtoehtoisia toimenpiteitä.
"Yrityksen kyky joustaa nousee yhä tärkeämpään asemaan, kun taloudelliset heilahtelut voimistuvat", Vesalainen toteaa.
TRIOplus apuna muutoksessa
Suuri kuva -selvitys on osa Teknologiateollisuuden TRIOplus-hanketta, joka tarjoaa yrityksille ratkaisuja ja vaihtoehtoja kehittämistyöhön.
Hanke on ensimmäisen toimintavuotensa aikana tavoittanut jo lähes 500 yritystä. Niistä yli 300:ssa on tehty kasvun ja kehittämisen toimintalinjan alkukartoitus. Yrityksiä on ohjautunut tasaisesti eteenpäin jatkoanalyyseihin, ELY-keskusten tuotteistettuihin palveluihin sekä jonkin verran myös terveyttämispalveluihin.
Syyskuussa 2011 tehdyn yrityskyselyn perusteella TRIOplus-hankkeeseen osallistuneet yritykset ovat tyytyväisiä palveluihin. Useimmat kyselyyn vastanneet yritykset ovat jatkaneet kehittämistyötä alkukartoituksen jälkeen ja hyötyneet kehittämistoimista. Yrityskehittäjien käyttämiä analyysityökaluja yritykset pitävät onnistuneina.
Hankkeen palveluvalikoimaan kuuluvat työkalut kasvun ja kansainvälistymisen kehittämiseen, terveyttämiseen sekä yrityksen talouden parantamiseen. Uusina palveluina otetaan syksyn 2011 aikana käyttöön strategiatyökalut ja niihin valmennetut konsultit, hallitus- ja mentorointipalvelut pk-yrityksille sekä myöhemmin yritysten omistajajärjestelyihin liittyvät palvelut.
Suuri kuva -loppuraportti on luettavissa Teknologiateollisuus ry:n verkkosivuilla.
Lisätietoja: Harri Jokinen, harri.jokinen(at)teknologiateollisuus.fi, puh 050 563 5034
Suomalaisen teknologiateollisuuden päätoimialat ovat elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus, metallien jalostus, suunnittelu ja konsultointi sekä tietotekniikka-ala. Toimialalla tehdään 80 % koko elinkeinoelämän tutkimus- ja kehitysinvestoinneista. Ala vastaa 60 % Suomen koko viennistä, ja liikevaihdosta yli 70 % kertyy globaaleilta markkinoilta. Teknologiateollisuus ry:n noin 1 600 jäsenyritystä edustavat lähes 90 % Suomen koko teknologiateollisuudesta.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1