Kansainvälinen kilpailu tuo haasteita kivenjalostusteollisuudelle
Kasvanut kansainvälinen kilpailu tuo haasteita perinteisesti kotimarkkinoille suuntautuneelle, pienyritysvaltaiselle luonnonkivialalle. Tuontikiven osuus kotimaan markkinoista on lähes kaksinkertaistunut vuosituhannen alusta 10 prosenttiin. Nämä tiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön Toimialapalvelun 1.12.2009 julkaisemassa Kivenjalostuksen toimialaraportissa.
Suomi on johtava vuolukivituotteiden valmistaja ja merkittävä
graniitin tuottaja. Kansainvälisillä markkinoilla suomalaiset
kilpailevat suurten tuottajamaiden kuten Intian, Kiinan, Iranin,
Italian ja Turkin kanssa. Kilpailu halpatuotantomaiden kanssa ei ole
kuitenkaan pelkästään haaste vaan myös mahdollisuus.
- Suomi
voisi panostaa esimerkiksi korkeasti jalostettujen tuotteiden
kehittämiseen. Yritysten menestyminen vaatii kuitenkin entistä parempaa
markkinatuntemusta, kertoo raportin koostanut Maija Uusisuo Lapin liitosta.
Kiina on noussut 2000-luvulla Suomen tärkeimmäksi kauppakumppaniksi ohittaen Italian 2000-luvulla. Suomen ja Kiinan välinen kauppa perustuu lähinnä graniittikiveen ja -tuotteisiin. EU-maat muodostavat suurimman yhtenäisen luonnonkivimarkkina-alueen. Vuonna 2007 EU-alueella luonnonkivituotteita kulutettiin 26 miljoonaa tonnia. Suomen kiven tuotanto oli 4 miljoonaa tonnia. Suomen tuotannonarvo oli noin 200 miljoonaa euroa.
Kivituotteet - saavutettavissa olevaa luksusta
Luonnonkivenkäyttö on kasvussa ja käyttömuodot ovat
monipuolistuneet. Perinteisiä käyttökohteita ovat rakentaminen,
hautakivet, muistomerkit sekä pientuotteet. Luonnonkiveä käytetään yhä
monipuolisemmin julkisissa rakennuksissa, kauppakeskuksissa, puistoissa
ja kodeissa. Luonnonkivituotteiden hinnat ovat laskeneet, jolloin myös
tavallisilla kuluttajilla on niihin varaa. Kodin sisustamiseen
panostetaan, sillä kotona vietetään entistä enemmän aikaa.
Trendikkäiden designtuotteiden käyttö on kasvanut.
-
Kuluttajien mielikuvissa luonnonkivituotteet ilmaisevat yhä useammin
statusta, aistillisuutta ja elämän iloa. Sama suuntaus näkyy myös
maisema-arkkitehtuurissa. Puistoista ja puutarhoista ennakoidaan
muodostuvan tulevaisuuden statussymboleita, kertoo Maija Uusisuo.
Lisätiedot
toimialapäällikkö Maija Uusisuo, Lapin liitto, puh. 040 487 7901
neuvotteleva virkamies Esa Tikkanen, TEM, puh. 050 040 5459
tiedottaja Minna-Liisa Nurmilaakso, TEM, puh. 050 396 0200
Julkaistut raportit maksutta osoitteesta www.toimialaraportit.fi
