Kaivannaisteollisuus ei näe perusteluita muusta teollisuudesta poikkeavalle verotuskäytännölle. Uusi kaivoslaki ottaa jo nyt huomioon toimialan erityispiirteet. Ympäristölainsäädäntö asettaa tiukat suitset kaivoksille.
Suomen kaivosteollisuus on vasta rakentumassa. Uusi kaivoslaki on ollut voimassa vasta alle vuoden.
- Olennaista olisi keskittyä pohtimaan niitä toimenpiteitä, joilla varmistetaan elpymässä olevan kaivostoiminnan kasvuedellytykset ja samalla kehitetään Suomessa toimivaa metallien jalostusta ja teknologiateollisuutta, toteaa Kaivannaisteollisuus ry:n uusi toiminnanjohtaja Pekka Suomela.
Suomela korostaa, että verotuksessa yleensäkin pitäisi pyrkiä pitkäjänteiseen ja ennakoitavaan lainsäädäntöön. Silloin se tukee investointien saamista Suomeen ja tätä kautta työllisyyttä.
- Poukkoileva veropolitiikka ei tue kilpailukykyä pitkällä aikavälillä, Suomela painottaa.
Kaivostoiminnan yhteiskunnalle tuottamia hyötyjä käsiteltiin monipuolisesti viime vuonna eduskunnassa hyväksytyn kaivoslain yhteydessä ja osana kaivoslakia.
Suomela kiittää hallitusohjelmaa siitä, että ohjelmassa pyritään monin eri tavoin kehittämään kaivostoiminnan edellytyksiä ja Suomen houkuttelevuutta investointikohteena.
- Hallitusohjelma ei kuitenkaan sisällä kaivos- tai louhintaveroa, Suomela painottaa.
- Keskustelu kaivos- tai louhintaverosta tarkoittaisi uuden kaivoslain avaamista. Sinänsä kaivoslain arvioinnille on tarvetta, mutta siihen lienee valmiuksia vasta hieman myöhemmin. Samalla pitäisi arvioida koko kaivoslain toimivuutta. Siitähän käytiin jo valmisteluvaiheessa vilkas keskustelu ja lopputulos oli malminetsintä- ja kaivosteollisuuden näkökulmasta liian raskas muu lainsäädäntö huomioiden, toteaa Suomela.
Kaivosten haitta- ja ympäristövaikutuksia käsiteltiin kaivoslain säätämisen yhteydessä.
- Kaivostoimintaa ei voida lähtökohtaisesti pitää muuta teollisuutta ja perustuotantoa haitallisempana. Uuden kaivoslain määräyksissä kaivoksiin kohdistetaan monipuoliset vaatimukset toiminnan aikaisille velvoitteille sekä jälkihoitotoimenpiteiden varalle, Suomela muistuttaa.
Suomessa on käytössä kaivoksia koskeva perinteinen verotusmalli, jossa valtaosa veroista kerätään yleisen yhtiöveron kautta. Sen lisäksi kaivosten on maksettava kaivoslain perusteella tuotannon arvoon nojautuva louhintamaksu. Suomessa eduskunta kaivoslaista säätäessään päätti vuonna 2011, että kaivoslain mukainen kaivoskorvaus – louhintakorvaus ja hehtaarimaksu – maksetaan kokonaan maanomistajalle.
Kaivannaisteollisuus on merkittävä veronmaksaja. Esimerkkinä vakiintuneen kaivostoiminnan tuotoista voidaan mainita Pyhäsalmen kaivos, jonka omistajayhtiöt ovat maksaneet yhteisöveroja vuosina 2005-2011 yhteensä noin 110 miljoonaa euroa. Yhteisöveroista noin 3-4 miljoonaa on vuosittain palautunut Pyhäjärven kaupungille.
Lisätietoja:
Pekka Suomela, toiminnanjohtaja, Kaivannaisteollisuus ry, puh. 040 533 2848, pekka.suomela[at)teknologiateollisuus.fi
Antti Pihko, hallituksen puheenjohtaja, Kaivannaisteollisuus ry, puh. 016 – 4521, antti.pihko(at)outokumpu.com
Teknologiateollisuus on Suomen tärkein elinkeino, sen edustamat toimialat vastaavat 60 % maan viennistä ja 80 % koko elinkeinoelämän tutkimus- ja kehitysinvestoinneista. Teknologiateollisuus työllistää Suomessa suoraan 290 000 henkilöä. Teknologiateollisuuteen kuuluu viisi päätoimialaa, jotka ovat elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus, metallien jalostus, suunnittelu- ja konsultointi sekä tietotekniikka-ala.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1