Kuluttajat suhtautuvat yhä avoimemmin erilaisten älykkäiden teknologioiden hyödyntämiseen ja datan jakamiseen terveydenhoidossa. Tämä selviää Accenturen globaalista Consumer Survey on Digital Health -kyselystä. Myös Suomi oli mukana kyselyssä ensimmäistä kertaa. Muut mukana kyselyssä olleet maat olivat Australia, Englanti, Espanja, Norja, Singapore ja Yhdysvallat. Suomessa kyselyyn vastasi 848 ihmistä ja globaalisti yli 7 900.
Accenturen kyselyn mukaan esimerkiksi itsepalveluun liittyvien teknologioiden hyödyntäminen on lisääntynyt vuosi vuodelta globaalisti. Ihmiset suhtautuvat yhä avoimemmin älyteknologioiden käyttämiseen osana hoitoa, lääketieteellistä konsultointia ja terveydentilan seurantaa. Monilla alueilla kuluttajat ovat jopa odotustensa kanssa edellä: virtuaalihoidossa, robotiikassa ja tekoälyn hyödyntämisessä kuluttajien kiinnostus on suurempi kuin se, mitä terveydenhoito tällä hetkellä heille tarjoaa.
”Terveydenhoitosektorin toimijoilla olisi nyt mahdollisuus erottautua tarjoamalla uusia, teknologisesti edistyksellisiä palveluita, jotka vastaavat kuluttajien kysyntään. Tällaiset teknologiat ovat sellaisia, joissa kuluttajat, terveydenhoidon ammattilaiset ja koneet työskentelevät yhdessä”, toteaa Suomen Accenturen Health & Public Sector - liiketoiminnasta vastaava Marko Rauhala.
Suomi ykkönen sähköisen potilastiedon hyödyntämisessä
Suomi on Accenturen kyselyn mukaan selkeä ykkönen sähköisten potilastietojen (electronic health records) hyödyntämisessä. 74 prosenttia suomalaisista on tutkinut sähköisiä potilastietojaan. Kyselyyn osallistuneiden seitsemän maan vastaava keskiarvo oli 33 prosenttia. Suomalaiset pitivät sähköisiä potilastietoja myös kaikkein tärkeimpänä terveyteen liittyvänä teknologisena palveluna.
”Suomi on ollut kansainvälinen edelläkävijä ensimmäisen sukupolven sähköisten potilastietorekisterien käyttöönotossa. Meillä on tehty jo 2000-luvun alusta saakka työtä Kanta-järjestelmän kehittämiseksi. Lisäksi meillä on teknologiamyönteinen väestö ja ammattilaiskunta”, toteaa Rauhala.
Suomalaiset pitävät sähköisissä potilastiedoissa tärkeänä sitä, että erilaiset laboratoriotestien ja verikokeiden tulokset ovat nähtävissä sähköisestä potilastietojärjestelmästä. Jopa 72 prosenttia piti pääsyä omiin testituloksiin tärkeänä. Lääkärin lausuntojen löytymistä sähköisesti piti tärkeänä 72 prosenttia ja reseptihistorian löytymistä 70 prosenttia.
”Uuden sukupolven asiakas- ja potilastietojärjestelmien käyttöönoton jälkeen mahdollisuudet digitaalisten kuluttajapalveluiden kehittämiselle paranevat merkittävästi rakenteisen tiedon lisäännyttyä”, Rauhala sanoo.
Suomalaiset haluavat virtuaalihoitoa
Kuten muissakin maissa, myös Suomessa vain pienellä osalla on vielä kokemusta virtuaalisesta terveydenhoidosta. Vain 15 prosenttia suomalaisista on hoitanut terveyttään virtuaalisen palvelun avulla. Kiinnostusta kuitenkin on, jos sellaista vain olisi tarjolla.
Suomalaiset ovat kyselyn mukaan kaikkein innokkaimpia käyttämään virtuaalisia palveluita. 73 prosenttia suomalaisista haluaisi käyttää virtuaalisia palveluita terveydentilansa raportointiin, kuten verenpaineen ja syketietojen seurantaan, kun vastaajamaiden keskiarvo oli 59 prosenttia.
Suomalaiset haluaisivat käyttää virtuaalipalveluita erityisesti kolmeen asiaan: muistuttamaan terveellisistä elämäntavoista (90 prosenttia), muistuttamaan lääkkeiden ottamisesta (89 prosenttia) ja päivittäisenä tukena sen hetkisen vaivan hoitamisessa (78 prosenttia). Sen sijaan suomalaiset ovat vähemmän innokkaita käyttämään virtuaalipalveluita mielenterveyteen liittyvien ongelmien hoitamiseen – suomalaisista vain 35 prosenttia olisi halukkaita hyödyntämään virtuaalipalveluita mielenterveysasioihin, kun kaikkien maiden keskiarvo oli 46 prosenttia.
”Suomessa on kuitenkin kokeiltu etävalmennusta mielenterveyden ongelmissa HUS:n Mielenterveystalossa, ja siitä on saatu erittäin myönteisiä kokemuksia. Mielestäni kyselyn tulos kertookin enemmän ennakkoluuloista kuin todellisen elämän kokemuksista”, Rauhala sanoo.
Suomalaisten mielestä virtuaalipalveluiden suurimmat hyödyt olisivat potilaan terveydenhoitokustannusten vähentäminen (66 prosenttia), itselle sopivat aikataulut (56 prosenttia) ja nopeampi diagnoosien saaminen (50 prosenttia).
Tekoäly on tukiäly
Vain 5 prosentilla suomalaisista on kokemusta tekoälystä, mutta suomalaiset suhtautuvat kuitenkin tekoälyn mahdollisuuksiin erittäin avoimesti. Suomalaiset olisivat valmiita esimerkiksi ottamaan verinäytteen itse kotona ja antamaan sen tekoälyn analysoitavaksi (74 prosenttia). Myös erilaisiin virtuaalisiin ”valmentajiin” suhtaudutaan myönteisesti (65 prosenttia).
Enemmistö suomalaisista (65 prosenttia) pitää myös kätevänä sitä, että he voisivat mennä virtuaalilääkärin vastaanotolle ja kolmannes suomalaisista olisi valmis jopa tekoälyn suunnittelemaan leikkaukseen.
“Suomalaiset suhtautuvat erittäin avoimesti tekoälyyn ja kokevat sen olevan lääkäreiden tukiäly”, Marko Rauhala katsoo. ”49 prosenttia suomalaisista piti tekoälyn valttina nimenomaan sitä, että se ei unohda tai tee virheitä, kun vastaava luku muissa kyselyyn osallistuneissa maissa oli 31 prosenttia. Suomalaisten mielestä robottiavusteisissa leikkauksissa yhdistyvät ihmisen ja koneen vahvuudet. Suomalaisista näin uskoo 70 prosenttia, kun kyselyyn vastanneiden maiden keskiarvo oli 45 prosenttia”, toteaa Rauhala.
Suomalaisista vain 3 prosentille on tehty DNA-testi (seitsemän maan keskiarvo 11 prosenttia), mutta kyselyn mukaan 61 prosenttia haluaisi tietää omat geneettiset sairausriskinsä. Suomalaisista yli puolet (61 prosenttia) olisi myös halukas antamaan geeni- ja DNA-testien analyysin tekoälyn hoidettavaksi, jotta he saisivat tietoa omista terveysriskeistään.
Tietoja tutkimuksesta
Accenture toteutti Consumer Survey on Digital Health -tutkimuksen Longituden kanssa vuoden 2017 lokakuun ja vuoden 2018 tammikuun välisenä aikana verkkokyselynä. Kyselyyn vastasi yhteensä 7 905 yli 18-vuotiasta ihmistä, ja kyselyssä selvitettiin ihmisten asenteita terveysteknologiaan ja -innovaatioihin. Mukana olevat maat olivat Australia, Englanti, Espanja, Norja, Singapore, Suomi ja Yhdysvallat. Suomi oli mukana vuosittaisessa kyselyssä nyt ensimmäistä kertaa.
Lisätietoja:
Camilla Lindfors, Accenture, viestintä
[email protected]
Press office: 040 137 3954
Accenture
Accenture on johtava globaali strategian, konsultoinnin, digitaalisuuden, teknologian ja ulkoistamisen asiantuntijapalveluita ja -ratkaisuja tarjoava yritys. Accenture auttaa asiakkaitaan tehostamaan liiketoimintaansa ja luomaan sidosryhmilleen kestävää arvoa vankan kokemuksensa, yli 40 toimialaa ja kaikki liiketoiminta-alueet kattavan osaamisensa sekä maailman laajimman toimitusverkostonsa avulla – yhdistämällä liiketoiminnan ja teknologian. Yrityksen palveluksessa työskentelee noin 442 000 ammattilaista, jotka palvelevat asiakkaita yli 120 maassa ja kehittävät innovaatioita, joilla parannetaan tapaa, jolla maailma toimii ja elää. Lisätietoja: www.accenture.com
Save
Save
Save
Save
Save
Save
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1