Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Tiede ja tutkimus » Yliopistoille selkeämpi kokonaisvastuu tohtorikoulutuksesta ja sen kehittämisestä Suomessa

Suomen Akatemia

Yliopistoille selkeämpi kokonaisvastuu tohtorikoulutuksesta ja sen kehittämisestä Suomessa

Tiedote.
Julkaistu: 15.12.2011 klo 14:21
Julkaisija: Suomen Akatemia

Suomen Akatemian asettama tutkijakoulutukiryhmä on laatinut ehdotukset tutkijakoulutusjärjestelmän kehittämiseksi ja tohtorikoulutuksen järjestämiseksi Suomessa. Tukiryhmä luovutti raporttinsa Akatemian pääjohtaja Markku Mattilalle torstaina 15.12.2011.

Tukiryhmä esittää yliopistoille nykyistä selkeämpää kokonaisvastuuta tohtorikoulutuksesta ja sen kehittämisestä sekä tieteellisen ja taiteellisen jatkotutkinnon tavoiteajan rajaamista pääsääntöisesti neljään vuoteen. Lisäksi tohtoritutkintojen määrällisistä koulutusaloittaisista tutkintotavoitteista luovuttaisiin. Tutkijakoulutukiryhmä ehdottaa myös, että Suomen Akatemia pohtisi roolinsa ja tehtävänsä kansallisen tutkijakoulujärjestelmän kehittämisessä yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön ja yliopistojen kanssa.

Tohtorikoulutuksen tavoite on, että jatko-opiskelija perehtyy syvällisesti tutkimusalaansa ja saavuttaa valmiudet soveltaa itsenäisesti ja kriittisesti tieteellisen tai taiteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa. Tohtorikoulutus koostuu itsenäisestä tieteellisestä tai taiteellisesta tutkimuksesta sekä tieteen-, taiteen- ja koulutusalakohtaisista opinnoista sekä valmiustaitojen opinnoista. Tohtorikoulutus perustuu tohtorikoulutettavan ja ohjaajan ohjaussuhteeseen. Tutkijakoulujärjestelmä luo ohjaamisen edellytykset ja oppimista tukevan ympäristön.

 

Kaikkien tohtorikoulutettavien kuuluttava tutkijakouluun

 

Tutkijakoulutukiryhmä esittää, että tohtorikoulutuksen olisi katettava kaikki tieteen- ja taiteenalat ja kaikkien tohtorikoulutettavien olisi kuuluttava tutkijakouluun. Tohtorikoulutuksen järjestämisessä on huomioitava tieteen-, taiteen-, ja koulutusalakohtaiset erot sekä yliopistojen autonomia. Yliopistojen tutkijakoulut voivat muodostua tieteen-, taiteen- ja koulutusalakohtaisista, monitieteisistä tai monitaiteisista tohtoriohjelmista. Tohtoriohjelmat voivat olla rakenteeltaan yliopiston sisäisiä, yliopistojen keskinäisiä, yliopiston ja muiden toimijoiden, kuten tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa yhteisiä tai kansainvälisiä verkostotohtoriohjelmia. Tohtoriohjelmat yhdistetään kiinteäksi osa yliopistojen tutkimusstrategioita ja -profiileja. Yliopistot vastaavat tutkijakoulujen opiskelijoiden valintaprosessista ja -kriteereistä, ohjauksesta, seurannasta, arvioinnista sekä palaute- ja oikaisupyyntökäytännöistä.

 

Tieteellisen ja taiteellisen jatkotutkinnon tavoitteelliseksi suorittamisajaksi määriteltäisiin säännöksillä neljä vuotta täysipäiväistä koulutusta kuitenkin niin, että osa-aikaisessa opiskelussa opintojen kesto mitoitetaan vastaamaan nelivuotista täysipäiväistä työskentelyä. Tukiryhmän näkemyksen mukaan väitöskirja tai väitöstyö on yliopiston opinnäytteeksi hyväksymä kokonaisuus. Tukiryhmä esittää, että opetus- ja kulttuuriministeriön ja yliopistojen välisessä ohjauksessa tutkijakoulutusjärjestelmän kehittämisesitykset huomioidaan osana tutkijanuran kehittämistä. Yliopistoille resursseja allokoitaessa huomioitaisiin tohtorintutkinnon suoritusajat ja läpäisyprosentit, jotka tulee saavuttaa.

Tutkijakoulutukiryhmän raportti on luettavissa Akatemian verkkosivuilla osoitteessa: http://www.aka.fi/tutkijakoulut

Lisätietoja: 
tiedeasiantuntija Vera Raivola
Suomen Akatemia
p. (09) 7748 8380
etunimi.sukunimi(at)aka.fi

 

 

Suomen Akatemian viestintä
tiedottaja Risto Alatarvas
p. (09) 7748 8345
etunimi.sukunimi(at)aka.fi

 

 

Suomen Akatemian verkkosivut www.aka.fi

Tutustu julkaisijan muuhun lehdistöaineistoon

Hae kategoriasta

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs